26.2.2024

Kaijonharjun päiväkoti

Tykkää tästä kohteesta

Oulun kaupunki tilaajana asetti kunnianhimoiset tavoitteet Kaijonharjun päiväkodille: pilottirakennus suunniteltiin alusta saakka lapsen mittakaavaa sekä pitkän tähtäimen hyvinvointia silmällä pitäen. Kaijonharjun päiväkodissa lapset asetettiin etusijalle niin näkymien, tilojen kuin materiaalivalintojen kautta. Pilotissa tutkittiin myös keinoja vähentää myös kemikaalikuormaa.

Read the article in English here.

Kaijonharjun päiväkoti on viiden ryhmän pienehkö CLT-rakenteinen päiväkoti Kaijonharjun kaupunginosassa Oulussa, lähellä Linnanmaan kampusta.

Hankkeen tilaaja, Oulun Tilapalvelut, määritteli hankkeen alussa tavoitteet, jotka olivat vähähiilisyys, korkeatasoinen pohjoisiin oloihin soveltuva puuarkkitehtuuri ja kemikaalikuorman vähentäminen lasten tiloissa.

Luonnosvaiheessa analysoitiin rakennuksen ympäristö, reitit ja näkymät. Rakennuksen haluttiin ottavan näkyvän roolin ympäristössään. Rakennuksen muoto poikkeaa merkittävästi ympäristön rakennuskannasta tehden siitä pienimuotoisen maamerkin alueen kevyen liikenteen reittien varrella.

Reunaehtoja suunnittelulle toi myös 1980-luvun asemakaava, josta ei haluttu poiketa aikataulun vuoksi. Tilojen sovittelu kaavan sallimaan rakennusoikeuteen ajoi tehokkaaseen tilankäyttöön ja tilojen monikäyttöisyyteen. Tilaratkaisuja tutkittiin useiden vaihtoehtojen kautta ja etsittiin ratkaisua, jossa lasten tilat pääsevät paraatipaikalle pihan puolelle ja henkilökunnan tilat aputiloineen vetäytyvät ulkokehälle.

Hankkeen tavoitteena oli luoda korkealaatuista, virikkeellistä ja pienimittakaavaista ympäristöä lapsille. Erityispiirteinä oli puun runsas käyttö sisä- ja ulkotiloissa ja pohjoisen sää- ja valo-olosuhteiden huomioiminen. Rakennuksen paloluokka P3 mahdollisti puun runsaan käytön näkyvissä pinnoissa.

Suojaisan pihataskun suuren katoksen alla voi leikkiä huonollakin säällä

Rakennusmassa koostuu neljästä yksikerroksisesta, samansuuntaisesta harjakattoisesta massasta, jotka muodostavat pienimittakaavaista ympäristöä ympärilleen. Päiväkoti tarjoaa tilat viidelle päiväkotiryhmälle taaperoista eskareihin. Rakennuksen keskellä sijaitsee valoisa ruokalatila, joka avautuu suurten lasipintojen kautta etelään. Myös pohjoispuoleiselle Kaijonraitille avautuu näkymä. Ruokalatilan yhteydessä on suojaisa pihatasku, jonka suuren katoksen alla voi leikkiä huonollakin säällä. Tila on omiaan myös päiväkodin ulkotapahtumien järjestämiseen.

Lasten ryhmätilat sijoittuvat parhaalle paikalle pihan puolelle avautuen aurinkoisiin ilmansuuntiin. Huolto- ja aputilat sijaitsevat pohjoispuolella. Kolme jakotilaa on sijoitettu ruokalan yhteyteen, jolloin ne ovat kaikkien ryhmien käytössä. Jakotilat on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kotileikkiin ja lukemiseen.

Lepotilojen kaappisängyt mahdollistavat muun toiminnan samassa tilassa lepohetkien ulkopuolella.

Hiilijalanjälkivertailu suunnittelua ohjaamassa

CLT valikoitui runkomateriaaliksi hiilijalan- ja kädenjälkivertailun pohjalta. Massiivipuinen kantava runko sitoo paljon hiiltä ja ulkopuolinen lämmöneristys tekee ratkaisusta energiatehokkaan. Hiilijalanjälkeä tutkittiin myös pintamateriaalien osalta ja energiaratkaisuja punnitsemalla.

Tehtyjen tutkimusten mukaan puurakentamisessa hiilikädenjälki voi olla jopa kuusi kertaa suurempi verrattuna betonirakenteeseen. Sisätilojen materiaalivalinnoissa kiinnitettiin erityistä huomiota materiaalien haitallisiin kemikaaleihin ja niitä pyrittiin vähentämään.

Luonnollisuus ja kemikaalikuorman vähentäminen ulkotiloissa

Pihasuunnittelussa säästettiin tontin suurikokoisia mäntyjä. Männyt luovat pihalle luontaisia varjopaikkoja ja yhdistävät päiväkodin pihan muuhun ympäristöön. Pihan mäntyjä on myös korostettu valaistuksella. Pihan leikkivälineissä ja turva-alustoissa pyrittiin valitsemaan tuotteita, jotka ovat mahdollisimman luonnollisia eivätkä sisällä mahdollisesti haitallisia kemikaaleja. Turva-alustana on käytetty muun muassa turvahaketta ja Ecosurface-alustaa ja pihalla on tavanomaista päiväkodin pihaa enemmän kasvillisuutta. Leikkivälineet ovat pääosin puisia.

Luontoteemaiset sävymaailmat auttavat tiloissa orientoitumista

Päiväkodin pohjaratkaisu jakaa lasten tilat kolmeen selkeään kokonaisuuteen, jotka erottuvat pohjaratkaisun lisäksi väriteemoilla toisistaan. Tilojen sävyt ovat saaneet innoituksensa luonnon värimaailmasta – okran keltaiset, saven punaiset ja jäkälän vihreät tilat auttavat lapsia orientoitumaan omiin tiloihin. Yhteisissä tiloissa sävyteemat kohtaavat toisensa. Ruokalassa ne toistuvat pieninä elementteinä kiintokalusteissa, irtokalusteissa ja sisustusvalaisimissa. Kolmessa jakotilassa värit toistuvat mono -teemaisina, joissa ryhmän sävy on tuotu tilan kaikkiin elementteihin.

Sävyt ovat vahvasti läsnä lasten tiloissa, joissa sävyt toistuvat niin pintamateriaaleissa, kuin kiinto- ja irtokalusteissa. Rohkeasti käytetyt, harkitusti valitut värisävyt luovat tiloihin eloa ja riemua, kun taas puu yhdessä rauhallisten neutraalien greigen sävyjen kanssa tasapainottaa ja rauhoittaa kokonaisuutta. Sävyjen ja materiaalien lisäksi luontoteema jatkuu tilaajan valitsemiin ryhmänimiin. Nimien mukaisesti ryhmätilojen lasiovia kuvittaakin männynkävyt, tuomenkukat, kuusenkerkät, pajunkissat ja pihlajanmarjat.

Ymmärrys rakennusmateriaalien ilmasto-, ympäristö- ja sisäilmapäästöistä ja -vaikutuksista lisääntyy jatkuvasti. Tilaajilla, suunnittelijoilla ja rakennusalalla työskentelevillä on mahdollisuus ja vastuu nopeuttaa rakennetun ympäristön kehittymistä ympäristö- ja terveysystävällisempään suuntaan vaatimalla alan toimijoilta tietoa ja parempia ratkaisuja. Tilaajan rooli korostuu hankkeen alkumetreillä tavoitteita asetettaessa. Haitallisia kemikaaleja välttämällä halutaan ylittää normit ja niille asetetut vaatimukset. Siten pyritään luomaan terveempää tulevaisuutta niin meille kuin tuleville sukupolville.

Suunnittelussa huomioitiin kemikaalikuorman vähentäminen

Jo hankkeen alussa tilaajan päämääränä oli suunnitella ja toteuttaa Kaijonharjun päiväkoti kiinnittämällä erityishuomiota kemikaalikuorman vähentämiseen. Tilaaja määritteli sisätilojen suunnitteluun linjauksen vältettävistä tai kokonaan kielletyistä haitallisista aineista, jota noudatettiin mm. pintamateriaalien, pintakäsittelyiden, kiinnitystapojen, sekä kalusteiden valinnoissa. Suunnittelija kunnioitti tilaajan tavoitetta suunnittelemalla kohteen tarkoin ohjeistusta noudattaen. Kohteen materiaalien selvitystyö vaati tavallista enemmän perehtyneisyyttä eri materiaalien kemiallisiin ominaisuuksiin, joka kerryttikin hankkeen myötä suunnittelijoiden tietotaitoa kemikaalikuorman vähentämisestä niin arkkitehti- kuin tilasuunnittelussa.

Kylpyhuoneiden kalusteet sointuvat kauniisti pintamateriaalien sävyjen kanssa yhteen. Kiintokalusteet ovat mitoitettu lapsien mukaan.

Sisäilman laatuun vaikuttaa mm. rakennusmateriaaleista vapautuvat yhdisteet tai niistä irtoavat hiukkaset, joiden vaikutuksia ihmisten terveyteen tutkitaan jatkuvasti. Vaikka tutkimuksia on tehty ja niiden avulla saatu osoitettua joidenkin materiaalien tai niiden ainesosien negatiivisia terveys- ja ympäristövaikutuksia, on tietoa edelleen varsin vähäisesti. Monien kemikaalien vaikutukset terveydelle ja ympäristölle ovat vielä epäselviä.

Kemikaalikuorman vähentämisen huomioiminen suunnittelutyön aikana on tärkeää etenkin lapsille suunnattujen tilojen suunnittelussa. Materiaaleista haihtuvilla yhdisteillä voi olla suuri vaikutus rakennuksien käyttäjien hyvinvointiin, erityisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Etenkin lapset ja nuoret, joiden kehitys on vielä kesken, ovat kaikista herkimpiä kemikaalien vaikutuksille. Vastuullisella suunnittelulla voidaan saavuttaa tavanomaista turvallisemmat olosuhteet.

Kemikaalikuorman huomioiminen suunnittelussa

Rakennusmateriaalien sisäilmavaikutuksista on mahdollista saada tietoa, mutta se vaatii aikaa ja perehtyneisyyttä asiaan. Tuotteille myönnetyt sertifikaatit ovat hyvä asia, mutta eri sertifikaattien keskinäinen vertailtavuus on monesti hankalaa, sillä ne saattavat perustua eri mittausstandardeihin ja mittayksiköihin. Eri maiden välisissä sertifioinneissa voi olla eroavaisuuksia, esimerkiksi Ruotsissa Joutsenmerkitty tuote ei välttämättä ole Suomessa Joutsenmerkitty.

Oman haasteensa tuo koko materiaaliketjun ja siihen liittyvien osien kokonaistarkastelun vaikeus. Esimerkiksi lattiapinnoitteen materiaaleista ja sisäilmavaikutuksista saattaa löytyä helposti tietoa, ja tuotetta tarjotaan vaaditut kriteerit täyttävänä. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua lattian kiinnitykseen käytettävät kosteudensulku- ja liima-aineet, jotka eivät vaadittuja kriteereitä välttämättä täytäkään. Usein lattian valmistaja on eri kuin kiinnitysaineiden valmistaja, mikä tarkoittaa, että tieto on hajautettua ja siten työlästä koota yhteen. Suunnittelijalta vaaditaankin kriittisyyttä ja koko prosessiketjun tarkastelua.

Terveelliset ja turvalliset materiaalit ovat rakenteeltaan ja ainesosiltaan monesti yksinkertaisempia kuin niin sanotut haitallisemmat vaihtoehdot. Lähtökohtaisesti luonnolliset materiaalit ovat parempia vaihtoehtoja kuin synteettiset. Yksinkertaisempien materiaalien kierrättäminen ja uudelleen käyttö on usein myös tehokkaampaa kuin sellaisten materiaalien, jotka sisältävät useita eri komponentteja. Materiaalien kierrolla taas on positiivisia vaikutuksia rakentamisen hiilijalanjälkeen. Tästä syystä rakennusmateriaalien sisäilma- ja hiilipäästöjen vaikutuksia tulisikin tarkastella yhdessä, eikä toisistaan täysin erillisinä. Kiertotalouteen ja materiaalien uudelleen käyttöön pyrittäessä on huomioitava kuitenkin, etteivät haitalliset aineet palaisi kiertoon.

Materiaalien valinnassa kriittisemmässä asemassa ovat ne materiaalit, jotka ovat kosketuksissa sisäilman ja käyttäjien kanssa. Materiaalien valinnassa huomioitiin mm. seuraavien aineiden vähäiset päästöt tai niiden olemattomuus: formaldehydi, ftalaatit, palonestoaineet, VOC-yhdisteet, PVC, PFSA, muovit, antibakteeriset aineet ja materiaalit (pl. terveydenhuollon tilat), nanomateriaalit, sekä syöpävaaralliset aineet. Näiden lisäksi kierrätysmateriaalien käyttöön kiinnitettiin huomiota.

Haitta-aineettomuuteen pyrkiessä ei riitä, että tarkastellaan vain ja ainoastaan pintamateriaaleja, vaan tarkasteluun tulee ulottaa myös esimerkiksi kiinnitykseen käytettävät materiaalit, materiaalien elinkaari, huolto, sekä puhdistettavuus. Parhaimpia ovat ne materiaalit, jotka lähtökohtaisesti ovat vähäpäästöisiä, ja joiden hoidossa ja puhdistuksessa ei ole tarvetta käyttää haitallisia kemikaaleja.

Rakennushanke

Kaijonharjun päiväkodin suunnittelu alkoi 2021, rakentaminen aloitettiin 2022 ja kohde valmistui 2023 lopulla. Rakennus rakennettiin vesikattoa ja julkisivuverhousta myöten sääsuojassa. CLT-elementointi nopeutti rakennusaikataulua huomattavasti ja rakennus valmistui etuajassa.

Hankkeessa pilotoituja ratkaisuja vähähiilisyyden ja kemikaalikuorman vähentämisen osalta tullaan soveltamaan myös muissa Oulun Tilapalvelujen hankkeissa.

TEKIJÄT

MUUAN vastasi hankkeen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta. Kumppaneina toimi rakennesuunnittelun osalta Suunnittelu Laukka ja pihasuunnittelun osalta HELMA. Pääurakoitsijana toimi Rakennusyhtiö Observo Oy. CLT-elementit toimitti Crosslam ja asennuksen suoritti Massiwe.

Faktat kohteesta

Kaijonharjun päiväkoti

  • Valmistumisvuosi | 2023
  • Valokuvat | Marc Goodwin
  • Teksti | Sisustusarkkitehti Venla Tiainen ja Arkkitehti SAFA Tiina Antinoja, MUUAN Oy