Sippolan koulukoti, päärakennuksen peruskorjaus

Asuinrakennukseksi vuonna 1836 valmistunut Sippolan kartano, jota kutsutaan myös Sippolan hoviksi, on Suomen suurin hirsirakenteinen kartano. Valtion koulukotina päärakennus on toiminut jo vuodesta 1909. Rakennus sijaitsee RKY-alueella ja on ulkoasultaan suojeltu valtioneuvoston asetuksella merkinnällä S2. Symmetrinen, julkisivuiltaan uusrenessanssityylisesti koristeltu, kaksikerroksinen päärakennus muodostaa yhdessä 1840-luvulla rakennettujen sivurakennusten kanssa kartanomaisen pihapiirin.

Korjaushanke sisälsi koko rakennuksen rakenteellisen sekä taloteknisen korjauksen- ja muutoksen. Korjaustarve lähti liikkeelle vesivuodoista, sisäilmaongelmista ja toiminnallisista syistä. Rakennuksen täydellisessä peruskorjauksessa lautaverhoiltu julkisivu, kuistit, ikkunoiden ulkopuitteet ja karmit sekä ulko-ovet kunnostettiin perinteisiä korjausmenetelmiä käyttäen.

Ulkoseinien vahingoittuneita hirsiä uusittiin ja ulkopuolen seinäverhoilua palautettiin vanhan mallin mukaan. Luonnonkivisokkelit kunnostettiin saumoineen ja vesilistoineen. Sisäpuolen runkorakenteet säilytettiin, kunnostettiin ja vahvistettiin uusilla kertopuupalkeilla, hirsirakenteilla ja puupilareilla.

Lämmön- ja ääneneristeenä käytettiin märkä- ja kuivapuhallettua puukuitueristettä. Väliseinät rakennettiin puurunkoisina ja kaikkien seinäkoolausten pinnalle kipsilevyn alle asennettiin OSB-levyt. Seinien pintamateriaalina käytettiin peittomaalattua puolipanelointia helmipaneelista tai tammirimoista valmistettua akustiikkapanelointia. Ikkuna-, ovi-, jalka-, katto- ja vuorilistat ovat erikoishöylättyjä puulistoja, jotka peittomaalattiin paikalla.

Vanhojen ikkunoiden sisäpuitteet korvattiin uusilla puuikkunoilla karmeineen. Uusitun vesikaton alusrakenteissa käytettiin puukuitulevyjä ja vaneria, josta rakennettiin vesikatolle valepiippuja. Itäpäädyssä sijainneen lastaustilan paikalle tehtiin uusi sisäänkäyntilaajennus kellareineen toiminnallisuutta parantamaan ja täydentämään rakennuksen ulkoasun symmetrisyyttä.

Lattioiden pintamateriaalina käytettiin pääosin linoleumia, mutta juhla- ja liikuntasalin sekä kabinetin lattiaan asennettiin tamminen joustoparketti. Juhlasalin ja kabinetin sisäkatoissa säilytettiin vanha tikkurapattu pinta, joka kunnostettiin kipsikoristeineen. Uudet portaat kaiteineen sekä kiintokalusteet ovat puusepäntyötä arkkitehtisuunnitelmien mukaan.

Värityssuunnitelma laadittiin harmonisena kokonaisuutena, jolla haluttiin luoda oppimis- ja yleisötiloihin erilaisia tunnetiloja. Suunnitelma tehtiin yhdessä käyttäjän kanssa ja siihen sisältyi erillishankintana irtokalustesuunnittelu. Vanhoista, purkutyön aikana talteen otetuista lattialankuista toteutettiin puusepänverstaalla neuvottelu- ja tapaamistilojen pöydät sekä aulatiloissa sijaitsevia penkkejä.

Valtion koulukoteina toimivien rakennusten tulee täyttää korkeat kestävyys- ja turvallisuusvaatimukset teknisten ratkaisujen ja oppimistilojen toteutuksen osalta. Hankkeen erityispiirteenä oli näiden vaatimusten ja koulukodin toimintojen sovittaminen historialliseen suureen hirsirakennukseen sen ehdoilla. Kantavana ajatuksena oli suunnitella ja toteuttaa erityistä tukea tarvitseville lapsille monipuolisesti hyvinvointia edistävä, turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö. Hankkeen tilaajaorganisaatio valvojineen, käyttäjän edustajat, erityisalojen suunnittelijat pää- ja arkkitehtisuunnittelijan ohjauksessa sekä pääurakoitsija aliurakoitsijoineen osallistuivat hankkeen läpivientiin intohimoisesti ja vanhaa rakennusta kunnioittaen.

Hankkeen erityispiirteitä tarkasteltaessa on huomioitava, että 188 vuotta vanha puurakennus voi edelleen palvella modernin yhteiskunnan tarpeita. Hankkeessa huomioitiin vanhojen rakenteiden rakennusfysikaalinen toiminta kaikissa olosuhteissa, talotekniikan sovittaminen siten, että rakennuksen tilahierarkia ja -jäsennys säilyvät sekä kodinomaisen tunnelman luominen rakennukseen. Korjaus suunniteltiin ja toteutettiin siten, että rakennuksen elämä jatkuu vielä pitkälti yli 100 vuotta.

Tekniset raktaisut

Rakennuksen paloluokka on P2 ja se on varustettu automaattisella osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä. Käyttäjämäärä on rajoitettu alle 250 henkilöön, joista 60 saa oleskella 2. kerroksessa, koska itäpäädyn vanha poistumiseen tarkoitettu uloskäynti on alle 1200 mm leveä. Palo-osastoinnit on toteutettu osittaisena kerrososastointina, jossa jokaisen osaston koko on alle 300 m2. Pienillä osastoilla mahdollistettiin puun käyttö seinien pintarakenteena. Välipohjat ovat osastoituja REI30 ja sivusiipien yläpohjat EI30. Keskiosan ullakon kattorakenteita ei ole osastoitu, koska vanhat hirsirakenteet ovat näkyvissä ullakkotilassa. Henkilöturvallisuutta parannettiin rakentamalla aulaan uusi määräykset täyttävä porras, jotta vanha pääporras voitiin säilyttää.

Akustiikkaratkaisuissa otettiin huomioon kohteen historialliset arvot ja ominaispiirteet, eikä YM-ohjeita opetustilojen ääneneristävyydelle pystytty täysin täyttämään. Rakenneratkaisuilla saavutettiin väliseinien osalta ilmaääneneristävyys 40-48 dB ja välipohjissa 50-60 dB. Alakattopintoina käytettiin akustoivia levyrakenteita ja akustiikkarapattuja kenttiä. Juhla- ja liikuntasalin sekä kabinetin seinien pintaverhoiluna käytettiin tammirimoista valmistettua akustiikkapaneelia. Tekstiilivalinnoissa kiinnitettiin huomiota kankaiden akustoiviin ominaisuuksiin.

Koko suunnittelu toteutettiin kolmiulotteisesti. Lähtötieto- ja runkomallinnus tehtiin laserkeilatuista pistepilviaineistoista. Rakennusrungosta paljastuneet, osittain aiemmissa korjauksissa aiheutetut, vauriot korjattiin hirsikorjauksena ja vanhoja rakenteita vahvistamalla. Suojellun julkisivun takia rungon vinoutta ei voitu korjata perinteisesti ulkoseiniä vetämällä, vaan se toteutettiin ulkoseinien sisäpuolelta suoristuskoolauksilla, jotka kiinnitettiin hirsiin painuman mahdollistavin kiinnikkein. Vinoudesta johtuen uusien sisäikkunoiden liittyminen vanhoihin karmeihin sovitettiin välitilan listoituksella ikkuna-aukkokohtaisesti. Vanhat umpiräystäät koristeineen säilytettiin, joten uusien kattopalkkien asemointi sovitettiin yksitellen yhteen olevien rakenteiden vinouden kanssa. Vesikattojen tuuletus toteutettiin säilytettävien vesikattorakenteiden päälle siten, että rakenteiden korotus naamioitiin tavanomaista korkeammilla jalkaränneillä ja päätyräystäiden porrastuksella. Näin pystyttiin säilyttämään vanhojen räystäiden mittasuhteet.

Rakennuksen kaikki talotekniset järjestelmät uusittiin. Rakennus on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla, osittaisella jäähdytyksellä, kattavalla turvatekniikalla ja automaatiolla. Rakennuksen sisä- ja ulkotilojen välistä paine-eroa seurataan erillisellä seurantajärjestelmällä, jotta ulkovaippaan ei pääse muodostumaan liian suurta rasitusta.

Rakennushanke

Suunnittelu aloitettiin 4/2022 hankesuunnitelman tarkennuksilla ja koulukotikonseptin edellyttämillä muutoksilla hankesuunnitelmaan. Rakennus laserkeilattiin kaksi kertaa. Ensimmäisestä keilauksesta rakenneavausten jälkeen tehtiin inventointimalli. Rakenneavauksissa selvinneiden kantavien hirsirakenteiden sijaintien varmistumisen jälkeen jouduttiin tarkentamaan tilajärjestelyitä, josta aiheutui lisäselvityksiä arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnitelmiin sekä palo- ja henkilöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyen.

Pintapurku-urakka suoritettiin 10-12/2022 välillä ja toinen keilaus tehtiin sen valmistuttua, jolloin inventointimallia päivitettiin kantavien ja säilytettävien rakenteiden osalta. Hankkeen rakennuslupahakemus jätettiin marraskuussa 2022 ja tammikuussa 2023 aloitettiin erillinen hirsikorjausurakka. Pääurakoitsijana toimineen rakennusurakoitsijan ja alistettujen sivu-urakoitsijoiden työt alkoivat 6/2023 vanhan kellarilaajennuksen purkutöillä, maankaivuulla, sokkelin kunnostuksilla ja välipohjapalkkien asentamisella. Sisäpuoliset työt toteutettiin P1-puhtausluokituksen mukaisesti.

Yhteistyö tilaajan, eri alojen valvojien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä toimi alusta saakka erinomaisesti, jolloin tiedonkulku oli nopeaa ja toteutus eteni saumattomasti. Pieniin ongelmiin ja kysymyksiin pystyttiin reagoimaan jopa saman päivän aikana eikä työmaalle syntynyt turhia viiveitä.

11/2023 aloitettiin vesikattojen purkutyöt länsisiivestä. Purkutyössä paljastui kantavien, säilytettäviksi tarkoitettujen kattorakenteiden oletettua huonompi kunto, joka oli nähtävissä vasta rakenteita yläpuolelta tarkasteltaessa. Tästä johtuen alkuperäistä luovutusajankohtaa jatkettiin kahdella viikolla 9.7.2024 saakka. Hankkeen vaativuuteen nähden suunnitelmamuutoksia tehtiin hyvin vähän, johtuen laajoista ja huolellisista ennakkotutkimuksista, erillisestä pintapurku-urakasta ja laserkeilauksista.

Ulkopuolisten osien toteutussuunnitelmia ja malliasennuksia hyväksyttiin Museoviraston kanssa järjestettyjen katselmusten avulla. Museovirastoa varten laadittiin myös sisäpuolinen dokumentointi ennen työn aloitusta ja korjausraportti hankkeen valmistumisen jälkeen. Lisäksi dokumentoitiin purettavaksi määritelty henkilökunnan maakellari. Irtokalustus, muutto ja pihan viimeistelytyöt valmistuivat elokuun alussa ja oppilaat aloittivat koulutyön 9.8.2024.

TEKIJÄT