Kunnat ovat tunnistaneet puurakentamisen tehokkaaksi keinoksi vähentää rakentamisesta syntyviä ilmastopäästöjä. Jotta puusta tulee koko Suomessa luontainen valinta rakennushankkeesta riippumatta, tarvitaan monistettavia ratkaisuja ja malleja, joita kunnat kehittävät parhaillaan. Valmiiden ratkaisujen lisäksi tarvitaan myös rohkeutta tehdä uudenlaisia päätöksiä ja yhteistyötä.

Kuntien toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet. Kunnilla on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa alueellaan syntyviin päätöihin. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.  Suosimalla puuta rakentamisessa julkiset toimijat voivat kohdentaa yhteisiä varoja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen: vähentää päästöjä sekä tukea kotimaan taloutta ja paikallista elinkeinoa. Tämä osoittaa myös vahvan signaalin kunnan sitoutumisesta ilmastovastuulliseen rakentamiseen.  

Valtio on asettanut kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle ensimmäistä kertaa. Asetettuja tavoitteita on pidetty kunnianhimoisina, mutta oikeilla toimenpiteillä saavutettavina. Tavoitteiden vastinpariksi valtio on tarjonnut kunnille ja muille toimijoille avustuksia, ja esimerkiksi kunnissa on käynnistetty jo hyvä määrä erilaisia hankkeita, jotka vauhdittavat puurakentamisen nopeaa kehitystä. Kunnilla on käytössä tehokkaita keinoja, joilla rakentamista voidaan ohjata kohti kestävämpää tulevaisuutta.  Näitä ovat esimerkiksi kuntastrategia, kaavoitus, maankäyttö- ja tontinluovutussopimukset sekä yksittäiset hankintapäätökset. Ympäristöministeriön tuella toteutetut kuntien kehittämishankkeet kohdentuvat juuri näihin keinoihin, joilla voidaan parhaiten vakiinnuttaa puurakentamista.  

Kanta-Hämeestä, Lempäälästä ja Haminasta oppia strategiakehitykseen

Suomen Kuntapäättäjien keskuudessa vuonna 2019 tehdyn selvityksen (2019) mukaan noin 60 % kunnista on sisällyttänyt puurakentamisen kuntastrategiaansa (PEFC selvitys 2019). Puurakentamisen lisääminen strategiaan kertoo kunnan tahtotilasta lisätä puun käyttöä. Se on myös merkittävä kunnan toimintaa ohjaava työkalu, jonka avulla johdetaan päätöksentekoa, kehittämistä ja suunnittelua.

Kanta-Hämeessä on tunnistettu tarve laatia koko maakunnan kattavan visio ja strategia, jolla systemaattisesti vahvistetaan maakunnan puurakentamisen osaamista, alueen toimijoiden yhteistyötä ja edistetään kansainvälistä kilpailukykyä. Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Kanta-Hämeen puurakentamisen visio ja strategia -hankkeessa Kanta-Hämeeseen luodaan maakunnan kattava visio ja strategia 2021–2030, joka ohjaa maakunnan puurakentamiseen liittyvää toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.

Haminan kaupungissa on käynnissä kattava verkostokehittämistä edistävä Puurakentamisen strategia -hanke. Siinä laaditaan Haminan kaupungille puurakentamisen strategia, jonka tavoitteena on maksimoida puumateriaalin käyttö Haminan kaupungissa niin kaupunkikonsernin kuin yksityisen sektorin rakentamisessa. Puunkäytön maksimoinnilla kaupunki pyrkii edistämään asukkaiden hyvinvointia ja samalla pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä.

Strategian toteuttamiseksi kunta tarvitsee usein poikkihallinnollisia toimia. Lempäälä on lähtenyt edistämään puun käyttöä rakentamisessa kehittämällä kunnan puurakentamista edistävän ohjelman. Ohjelman tueksi hankkeessa tuotetaan kaavatyön määritelmiä ja linjauksia, paikannetaan keinoja puurakentamisen edistämiseen julkisissa rakennuksissa sekä luodaan kaikille rakentajille infopaketti puurakentamisesta.

Lappeenranta mahdollistaa, houkuttelee ja velvoittaa kaavoittamalla puulle

Kaavoituksella voidaan lisätä puurakentamista tehokkaasti. Puurakentamiseen suuntaavalla kaavoituksella kunta ilmaisee vahvan tahtotilansa ja luo puurakentamiselle osoitettua tonttivarantoa, joka on signaali koko alalle, että puurakentamiselle on kysyntää. Samalla kaupunki kehittää mielenkiintoista ja monimuotoista kaupunkikuvaa, joka vahvistaa puuta suosivaan kuntaan liittyvää imagoa.

Lappeenrannassa kannustetaan puurakentamiseen kehittämällä kaavoitusta ja tontinluovutusta puun käytön paremmin huomioivaksi. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteen saavuttamisessa puurakentaminen on osa keinovalikoimaa. Lappeenrannan hankkeessa kehitetään muun muassa asemakaavoituksen ja tontinluovutuksen sisältöjä ja menetelmiä puurakentamisen ohjaamisessa. Hankkeessa käynnistetään pilotointikohteina yhteisöllisen pientaloasumisen puukorttelin asemakaavoitus sekä vetovoimaisen puukerrostalohankkeen asemakaava Lappeenrannan ydinkeskustan tuntumaan.

Lahti ja Siuntio hakevat tehokkuutta hankinnan kehittämisestä

Julkisen sektorin tekemät hankinnat ovat merkittävä osa kansantaloutta. Suomessa rakennetaan julkisin varoin noin 7 miljardilla eurolla vuosittain. Kohdentamalla julkisia varoja vähähiilistä rakentamista ja puun käyttöä edistäviin ratkaisuihin kehitetään niiden markkinoita ja levitetään hyviä käytäntöjä. Kunnista löytyy loistavaa hankintaosaamista, mutta puurakennuksen hankinnoissa on tunnistettu osaamistarpeita.

Lahti on tunnistanut puisten asuinrakennusten hankinnassa haasteita, joita pyritään ratkaisemaan Puukerrostalon tilaamisen kehityshankkeessa. Siinä selvitetään, miten puukerrostalo voidaan hankkia niin, että erilaiset puutuotetoimittajat voivat tarjota omia ratkaisujaan rakennusliikkeille. Samalla hankkeessa tutkitaan hinnan ja laatupisteiden painotusta sekä elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen huomioimista valintakriteereissä. Varsinainen kehitystyö tehdään Lahteen rakennettavien kolmen puukerrostalon rakennuttamisen suunnittelu ja kilpailutusvaiheessa.

Siuntion kunnan Puurakentaminen mahdolliseksi pienissä kunnissa -hanke tuottaa pienille kunnille valmiita hankintaa helpottavia malleja ja asiakirjoja.  Pilotoinnin kautta tuotetaan sähköiseen kilpailutusjärjestelmään kokonaisuus, joka helpotta julkisen hankintalain mukaista kilpailuttamista, samalla antaen ne kriteerit ja pisteytyksen, joilla pystytään edistämään puurakentamista pienten kuntien julkisissa hankinnoissa.

Mallien ja työkalujen lisäksi tarvitaan rohkeutta

Puurakentamisen kehityksen trendi on selvä. Yhä useampi kunta haluaa edistää puun käyttöä rakentamisessa ja itse rakennuttaa puusta. Poliittisen mandaatin, ohjauksen ja työkalujen lisäksi tarvitaan rohkeutta tehdä päätöksiä sekä tiivistää kuntien välistä yhteistyötä. Kun päätös puurakennuksesta on tehty, on tärkeää vertailla toteutusvaihtoehtoja keskenään ja löytää niistä juuri kyseiselle kunnalle parhaat ratkaisut. Jos aiempaa kokemusta ei juuri ole, naapurikunnista ja omasta maakunnasta löytyy jo paljon kokemusta ja valmiita hankkeita.

Jemina Suikki
Asiantuntija, Puurakentamisen ohjelma
Ympäristöministeriö

Listaukset kuntien puurakentamisen kehittämishankkeista:

• Ensimmäisellä hakukierroksella avustetut hankkeet
• Toisella hakukierroksella avustetut hankkeet