Tuleville sukupolville
Minulta on viime aikoina yhä useammin kysytty, mistä hirsirakentamisen kasvava suosio Suomessa johtuu. Olen joutunut pähkäilemään asiaa monelta kantilta. Yhtä selkeää syytä tai vastausta ei ole olemassa – se on monen tekijän summa.
Joku on sanonut, että yritystoiminnassa menestymiseen tarvitaan aina osaamista, onnea ja otolliset olosuhteet. Niin hirsirakentamisen kasvullekin.
Suomessa suurin osa rakennuksista rakennettiin vielä ennen sotia hirrestä, myös kaupungeissa. Itse asiassa hirsirakentaminen oli valtavirtaa muuallakin pohjolassa sata vuotta sitten. Kun sahaustoiminta tehostui ja sahatavaran saatavuus parantui sodan jälkeen, moderniksi ja teknisesti edistykselliseksi koettu puuranka- ja betonirakentaminen löivät itsensä läpi. Hirsirakentaminen sai väistyä.
Hirsirakentamisen onni ovat olleet Suomen tuhannet järvet. Kun muualla pohjolassa hirsirakentamisen taito hiipui ranka- ja betonirakentamisen yleistyessä, Suomessa 1950−60-luvuilla alkanut rantarakentaminen piti hirsirakentamisen perinnettä yllä. Kesämökkien kysynnän kasvaessa Suomeen perustettiin 50-luvulla ensimmäiset hirsirakentamiseen erikoistuneet yritykset. 1970-luvulla kovaan vauhtiin päässyt lomarakentaminen käytti pääasiassa hirttä ja alalle tuli yhä useampia teollisia toimijoita.
Vielä 1990-luvulla suomalaisen hirsirakentamisen liikevaihdosta yli puolet tuli kesämökkien valmistuksesta. Näissä kymmenissä tuhansissa rannoille rakennetuissa kesämökeissä ja rinnekeskusten lomamökeissä suomalaiset ovat viettäneet lisääntynyttä vapaa-aikaansa. Nämä mökkirakentamisen vuosikymmenet ovat olleet suomalaiselle hirsirakentamiselle sekä siunaus että kirous.
Kirous ne ovat olleet siksi, että hirsirakennukset miellettiin pitkään ”mökeiksi”. Hirsiomakotitalojen luvituksessa oli suuria ongelmia vielä 2000-luvun alkupuolella, koska ne eivät arkkitehtonisesti sopineet asemakaavojen mukaisille puutaloalueille. Hirsitalojen ”citykelpoisuuden” eteen on alan yrityksissä tehty viime vuosina kovasti töitä. Tänä päivänä käytössä olevilla nurkkaratkaisuilla ja painumattomilla hirsiseinärakenteilla voidaan toteuttaa hyvinkin moderneja ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisia ratkaisuja eikä hirsirakennusten luvitus enää ole ongelma.
2000-luvulla yleiseen keskusteluun nousivat asuntojen ja työpaikkojen sisäilmaongelmat. Tässä yhteydessä suomalaisten omakohtaiset kokemukset hirsimökeiltä ja niissä vietetyistä hyvin nukutuista öistä olivat tehneet tehtävänsä. Ennen kuin asiasta oli oikeastaan vielä tutkittua tietoa, suomalaisille oli siunaantunut erittäin positiivinen mielikuva hirsimökkien hyvästä ja raikkaasta sisäilmasta. Nyt kun asiaa on tutkittu, hirsitalojen hyvälle sisäilmalle on löydetty myös tieteelliset perusteet.
Ensimmäiset tutkimukset rakentamisen elinkaarivaikutuksista tehtiin hirsialalla jo kymmenen vuotta sitten. Tuloksista ymmärrettiin, että uudisrakentamisen ympäristökuormasta erittäin merkittävä osa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, kuljetuksesta ja hävittämisestä niiden elinkaaren lopussa. Näiden johtopäätösten jälkeen hirsirakentamisen ekologista kestävyyttä on kehitetty systemaattisesti elinkaariajattelun ja käyttöturvallisuuden kautta.
Tutkimuksiin perustuen alalla on ollut koko ajan näkemys siitä, että yksiaineinen seinärakenne on erittäin ekologinen ja käyttöturvallinen. Massiivihirsiseinä on kosteusteknisesti varmatoiminen sekä myös suuri ja pitkäaikainen hiilivarasto. Massiivihirsiseinä on helppo ja nopea asentaa − sekä purkaa. Siksi hirsialalla pidetäänkin voimakkaasti kiinni massiivisten hirsirakenteiden toteutusmahdollisuudesta ilman lisäeristeitä. Jokainen lisätty kerros hirsirungon kylkeen voi olla kosteustekninen riski ja ongelma hirsien uudelleenkäytön kannalta. Hirsialalle on tärkeää, että tänä päivänä rakennettavien hirsitalojen elinkaari on mahdollisimman pitkä ja että niiden hirsirungot ovat helposti uudelleenkäytettäviä tulevien sukupolvien tarpeisiin.
Mistä siis hirsirakentamisen kasvava suosio johtuu? Tiiviisti sanottuna siitä, että tänä päivänä rakennettavat hirsitalot tehdään ihmisten perustarpeisiin: ne ovat käyttäjilleen terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä. Hirsitalojen suunnittelu ja tuotanto perustuvat ekologisesti kestävään arvoketjuun, jossa pääosassa ovat suomalainen osaaminen ja raaka-aine. Hirsirakentaminen on osa suomalaista perintöä – taitoa esi-isiltä tuleville sukupolville.
PS: Massiivihirsitoteutuksella tehdään rakennuksia myös A-energiatehokkuusluokkaan
Kirjoittaja Seppo Romppainen on Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Artikkelikuva: Ollikaisen Hirsirakenne Oy
Lue lisää:
