20.3.2026

Ulkoverhous

Puuverhousta suunniteltaessa ja rakennettaessa on huomioitava muutama perusvaatimus, jotta verhous kestäisi suunnitellun käyttöikänsä kohtuullisin kustannuksin. Tältä sivulta löydät tietoa laadukkaasta ulkoverhouksesta ja sen toteuttamisesta.

Puu on oikein käytettynä pitkäikäinen ja toimiva ulkoverhousmateriaali. Julkisivuverhoukseen suositellaan käytettäväksi kuusta, männyn sydänpuuta, lehtikuusta tai lämpökäsiteltyä kuusta tai mäntyä. Verhouslautojen suositeltu paksuus on 23–28 mm; paksumpi lauta kestää paremmin kosteuden aiheuttamia vaihteluita.

Erittäin hyvä vaihtoehto on käyttää teollisesti pohjamaalattua ulkoverhouslautaa. Tällöin laudan pinta on suojassa sateelta ja UV-säteilyltä heti asennusvaiheesta lähtien. Teolliset pintakäsittelyt takaavat myös optimaaliset maalausolosuhteet kosteuden, lämpötilan ja puhtauden suhteen.

Oikeaoppinen ja ajallaan tehty huoltomaalaus on välttämätön, jotta puuverhous säilyttää kestävyytensä ja ulkonäkönsä koko suunnitellun käyttöiän.

Asennusvaiheessa ulkoverhoukseen käytettävän puutavaran kosteuspitoisuuden tulee olla alle 20 %, koska puu kutistuu kuivuessaan. Tämä voi aiheuttaa ongelmia erityisesti pontattuja verhouslautoja käytettäessä, sillä puun kutistuminen voi avata pontteja. Maalattavan puuverhouksen kosteuspitoisuus saa enimmillään olla 15–18 %, maalityypistä riippuen.

Hyvin suunniteltu, toteutettu, pintakäsitelty ja huollettu puujulkisivu kestää kymmeniä vuosia. Suomesta löytyy lukuisia esimerkkejä jopa yli 100 vuotta vanhoista, edelleen hyväkuntoisista puujulkisivuista.

Näillä perusvaatimuksilla pyritään saavuttamaan julkisivuverhoukselle 10–15 vuoden uudelleenkäsittelyväli, ja paremmilla materiaali- ja laatuvaatimuksilla jopa pidempi. Teolliset pintakäsittelyt takaavat hallitut ja optimaaliset olosuhteet maalaamiselle kosteuden, lämpötilan ja puhtauden suhteen.

Oikeaoppinen ja ajallaan tehty huoltomaalaus on välttämätön, jotta puu-ulkoverhous säilyttää pitkäaikaiskestävyytensä.

Toimivan ja pitkäikäisen ulkoverhouksen edellytyksiä:

  • käytä riittävän paksua verhouslautaa, suositeltava paksuus 28 mm
  • käytä teollisesti pohjamaalattua verhouslautaa
  • puun laatu on mahdollisimman hyvä (mieluiten kuusi tai männyn sydänpuu)
  • asennettava ja pintakäsiteltävä ulkoverhouslauta on riittävän kuivaa (kosteus < 18 %)
  • asenna laudat sydänpuoli ulospäin, jos et käytä teollisesti pintakäsiteltyjä lautoja
  • vältä mahdollisuuksien mukaan ulkoverhouslautojen jatkoksia ja säälle alttiita verhouslautojen suojaamattomia päitä
  • käytä päätypontattua ja sormijatkettuja verhouslautoja
  • suojataan puun liitokset ja jatkokset, mieluiten myös kiinnityskohdat
  • jätä ulkoverhouksen taakse noin 22…25 mm alhaalta ylös avoin tuuletusrako
  • puuverhous pääsee kastuttuaan vapaasti kuivumaan, eikä sadevesi pääse imeytymään rakenteisiin (viistot pinnat, tippanokat, suojapellitykset)
  • huolehditaan ulkoverhouksen rakenteellisesta suojauksesta, esim. räystäät ja verhouksen alalaidan riittävä etäisyys maasta (suositus > 500 mm)
  • asennukset, kiinnitykset ja pintakäsittelyt on tehty huolellisestin niitä koskevien ohjeiden mukaisesti
  • tee verhouksen alareunaan tippanokakka
  • toimivat ikkunoiden vesipellit ja listoitukset / vuorilaudat
  • toimivat sadevesikourut ja syöksytorvet
  • räystäiden leveys vähintään 300 mm, mieluummin 600 mm
  • ulkoverhous tarkastetaan, korjataan ja huolletaan riittävän usein
  • oikeaoppinen ja -aikainen huoltomaalaus on ehdoton edellytys puu-ulkoverhouksen pitkäaikaiskestävyydelle.

Ulkoverhouslaudat

Puu pystyy tasaamaan säätilan vaihteluista aiheutuvia kosteuspitoisuuden muutoksia sitä paremmin, mitä paksumpaa puutavaraa käytetään. Näin ollen kosteuseläminen ja mahdollinen halkeilu vähenevät, kun verhouslaudan paksuus kasvaa. Ulkoverhouslaudan suositeltava vähimmäispaksuus on 28 mm.

Muotoon höylättyjen ulkoverhouslautojen käyttölape (näkyvä pinta) on hienosahapintainen, kun taas takalape höylätään yleensä karkeammaksi. Ulkoverhous voidaan valmistaa myös tavallisesta sahatavarasta, kuten 22 tai 32 mm hienosahatusta kuusilaudasta.

Asiantuntevalta puutavarakauppiaalta voit tarvittaessa tiedustella myös vakioprofiileista poikkeavia ulkoverhouslautoja, jos projekti edellyttää erikoisratkaisuja.

Ulkoverhouslautojen vakioprofiilit

Ulkoverhousesimerkkejä

Tasapainoisen ja rauhallisen lopputuloksen saavuttamiseksi pysty- ja vaakaverhouksia ei yleensä kannata yhdistää samalla julkisivulla. Yhdistelmä johtaa usein runsaisiin listoituksiin ja teknisesti hankaliin yksityiskohtiin. Valitse rakennuksen ja ympäristön luonteeseen parhaiten sopiva pysty- tai vaakaverhousratkaisu ja pyri konstailemattomaan, selkeään yleisilmeeseen.

Pystyverhoukset

Pystyverhouksessa hienosahatut laudat tulee asentaa sydänpuoli ulospäin, poikkeuksena teollisesti pintakäsitellyt ja riittävän paksut laudat. Kiinnitä huomiota myös lustosuunnan oikeellisuuteen sekä mahdolliseen sahauksessa muodostuneeseen nukkaan.

Kuva 2 Verhouslautojen asennusperiaate. Pystyverhouslaudat asennetaan lustokuvion suunta alaspäin.

Peiterima- ja lomalaudoitus ovat perinteisiä pystyverhousratkaisuja:

  • Lomalaudoitus tehdään tavallisesti sahatavarasta asentamalla laudat lomittain toistensa päälle.
  • Peiterimalaudoituksessa vierekkäisten lautojen väliin jäävän raon päälle kiinnitetään kapea rima.

Tee alimmaisten lautojen maalaus tai vähintään pohjustus ennen pintalautojen asennusta – tai käytä valmiiksi teollisesti pohjamaalattua puutavaraa.

Pystyverhouksessa käytetään usein muotoon höylättyjä, puoli- tai täyspontillisia lautoja. Yleisiä profiileja ovat UTS- ja UYS-profiilit, ja myös UTV-profiili soveltuu pystyverhoukseen.

Kuva 3 Esimerkki peiterimaverhouksesta. Lautojen ja rimojen alapäät katkaistaan viistoon tippanokaksi.
Kuva 4 Esimerkki lomalaudoituksesta. Lautojen alapäät katkaistaan viistoon tippanokaksi
Kuva 5 Esimerkki pystyverhouksesta. Verhouslauta UTS 28×170. Lautojen alapäät katkaistaan viistoon tippanokaksi.

Vaakaverhoukset

Vaakaverhouslaudat ovat muotoon höylättyjä, puoli- tai täyspontillisia lautoja, jotka on suunniteltu vaakasuuntaisiin ulkoverhouksiin. Yleisiä profiileja ovat UTV-, UYV-, UTK- ja UYL-profiilit.

UYL-lautaprofiili on tarkoitettu limilaudoitukseen. Sen vakiopaksuus on hieman pienempi kuin edellä mainittu verhouslautojen vähimmäissuositus.

Kuva 6 Esimerkki vaakaverhouksesta. Verhouslauta UTV 28×170
Kuva 7 Esimerkki vaakaverhouksesta. Verhouslauta UTK 28×170
Kuva 8 Esimerkki vaakalimilaudoituksesta. Verhouslauta UYL 23×120.
Kuva 9 Pystyverhouksen alareuna/tuuletusrako. Lautojen alapäät katkaistaan viistoon tippanokaksi ja suojataan maalaamalla huolellisesti.
Kuva 10 Vaakaverhouksen alareuna/tuuletusrako. Myös verhouksen alareuna suojataan maalaamalla huolellisesti.

Ulkoverhouksen yksityiskohdat

Verhouksen alareuna ja sokkeli

Rakennuksen sokkelikorkeus tulee mitoittaa siten, että verhouksen alareuna jää vähintään 300 mm maanpinnan yläpuolelle. Muotoile samalla maasto rakennuksen ympärille niin, että se viettää ulospäin – suositeltava kaltevuus on vähintään 15 cm kolmen metrin matkalla.

Pystyverhouslautojen alapäihin tulee tehdä tippanokka. Myös vaakaverhouksen alimman laudan alareunaan voidaan työstää tippanokka. Huolehdi maalaustyössä siitä, että tippanokka käsitellään erityisen huolellisesti, jotta vesi ei imeydy rakenteisiin.

Ulkoverhouksen alareuna jätetään muutama senttimetri sokkelin yläpintaa alemmas.
Lisäksi tulee varmistaa, että verhouksen taakse jäävä noin 22–25 mm tuuletusrako on alhaalta avoin, jotta ilma pääsee kiertämään rakenteissa.

Verhouksen yläreuna ja räystäs

Räystäät suojaavat ulkoverhousta tehokkaasti sateelta, ja niiden suositeltava vähimmäisleveys on noin 600 mm.

Vesikatteen alapinnan ja verhouksen yläreunan väliin jätetään vähintään 20 mm korkea yhtenäinen tuuletusrako, joka mahdollistaa ilmankierron sekä verhouksen taustan tuuletusraossa että yläpohjarakenteessa.

Jos räystään alapuoli laudoitetaan, lautojen väliin tulee jättää noin 10 mm raot, jotta edellä mainittu tuuletus toimii ja kosteus pääsee poistumaan rakenteista.

Kuva 11 Pystyverhouksen liittyminen räystääseen. Jos räystäs jätetään kuvan mukaisesti alapuolelta avoimeksi, tulee pystyverhouslautojen yläpäät viimeistellä huolellisesti.
Kuva 12 Vaakaverhouksen liittyminen räystääseen. Räystään alapuolinen harvalaudoitus tehdään siten, ettei se estä ulkoverhouksen taustan tai yläpohjan tuuletusta.

Nurkat

Harkitse huolellisesti nurkkalautojen tarve ja niiden leveys. Nurkkalaudat helpottavat nurkkien viimeistelyä erityisesti vaakaverhouksessa, mutta samalla ne myös korostavat rakennuksen kulmia – erityisesti, jos ne maalataan muun verhouksen väristä poikkeavalla sävyllä.

Pystyverhoukset voidaan usein toteuttaa ilman varsinaisia nurkkalautoja. Tällöin on tärkeää laskea etukäteen kyseisen julkisivun verhouslautojen menekki, jotta laudoitus voidaan jakaa tasaisesti ja nurkkiin tuleville laudoille jää riittävästi leveyttä.

Vaakaverhouksen toteuttaminen ilman nurkkalautoja edellyttää erityistä huolellisuutta sekä lautojen tarkassa mittaamisessa että niiden sahaamisessa jiiriin. Jiirisauma saadaan ulospäin tiiviiksi, kun laudat sahataan siten, että sauma jää taustapuolelta noin 2 mm auki. Muista maalata jiirisaumat samalla tavalla kuin muutkin jatkoskohdat ennen lautojen kiinnittämistä. Tämä varmistaa saumojen suojauksen ja tasaisen lopputuloksen.

Kuva 13 Nurkka/peiterimaverhous. Nurkka voidaan tehdä myös ilman nurkkalautoja, jolloin verhous vain ikäänkuin ”kiertyy” nurkan ympäri
Kuva 14 Nurkka/pystyverhous UTSverhouslaudoin. Laudoitus ”kiertyy” nurkan ympäri.
Kuva 15 Nurkka/vaakaverhous UTKverhouslaudoin. Nurkka voidaan tehdä myös ilman nurkkalautoja, jolloin lautojen päät katkaistaan jiiriin
Kuva 16 Jiiriin tehty nurkka UYLverhouslaudoin. Ratkaisu edellyttää huolellista lautojen mitoitusta ja sahausta. Nurkka voidaan varustaa myös nurkkalaudoin, jolloin lautojen päät katkaistaan kohtisuoraan.
Kuva 17 Vaakaverhouslautojen ulkonurkan jiiriliitos, vaakaleikkaus. Laudat sahataan siten, että taustapuolelta sauma jää noin 2 mm auki.

Ikkuna

Ikkunan liittyminen ulkoverhoukseen on yksityiskohtana samankaltainen kuin nurkkien toteutus. Rakennuksen yleisilmeen sekä verhouslautojen tyypin ja suunnan mukaan liittymä voidaan tehdä erilevyisiä vuorilautoja käyttäen, tai joissakin tapauksissa riittää, että ikkunan alareunaan asennetaan pelkästään vesipelti.

Puutaloissa ikkunat ovat perinteisesti sijainneet likimain ulkoverhouksen ulkopinnan tasossa, mikä luo selkeän ja klassisen ilmeen sekä helpottaa liittymän yksinkertaista toteutusta.

Kuva 18 Ikkunan sovitus peiterimaverhoukseen. Verhouslaudat ja peiterimat toimivat samalla ikkunan vuorilautoina. Ikkuna voidaan ympäröidä myös levein vuorilaudoin. Ikkunan ylä- ja alareunassa on ulospäin kallistetut vesilaudat tai -pellit
Kuva 19 Ikkunan sovitus pystyverhoukseen (esim. UTS). Verhouslaudat toimivat samalla ikkunan vuorilautoina. Ikkunan yläreunassa verhouslautojen päät tulee katkaista vinoon tippanokaksi. Ikkunan alareunassa on ulospäin kallistettu vesilauta tai -pelti.
Kuva 20 Ikkunan sovitus vaakaverhoukseen (esim UTK) levein vuorilaudoin. Ylä- ja alareunassa on lisäksi ulospäin kallistettu vesilauta tai -pelti.
Kuva 21 Ikkunan sovitus vaakaverhoukseen (esim UTV) kapein vuorilistoin/-laudoin. Ylä- ja alareunassa on lisäksi ulospäin kallistettu vesilauta tai -pelti.
Kuva 22 Pystyverhouslautojen jatkos. Halkeamisen estämiseksi porataan kiinnitysreijät lautojen päihin naulausta varten-, asennus- ja työstöohjeita

Ostaminen

Verhouslautoja ostaessasi ilmoita ainakin seuraavat tiedot:

  • lautaprofiilin tyyppi (esim. UTS)
  • puulaji (yleensä kuusi)
  • laudan poikkileikkausmitat (mm x mm)
  • laudan pituus, jos halutaan määrämittaan katkaistua puutavaraa
  • käyttölappeen työstötapa (esim. hienosahaus)
  • mahdollinen teollinen pohjamaalaus ja sen väri
  • mahdollinen sormijatkettu tai päätypontattu puutavara

Varastointi

Verhouslaudat tulee suojata kuljetuksen ja varastoinnin aikana kastumiselta, likaantumiselta, auringonvalolta, maakosketukselta sekä kolhiintumiselta ja naarmuuntumiselta.

Varastoi laudat lappeellaan suoralle ja tasaiselle alustalle, käyttäen noin 60 cm:n välein asetettuja aluspuita. Poista lautanippujen ympärillä olevat teräsvanteet ja peitä laudat suojalevyllä tai muulla vastaavalla suojauksella.

Verhouslautojen työstö

Verhouslautoja voidaan työstää tavanomaisilla puuntyöstövälineillä. Jiirien teko ja lautojen katkaiseminen täsmälleen oikeaan pituuteen onnistuu parhaiten, kun käytössä on sähkötoiminen katkaisusaha, jossa on kallistettava terä, sekä pyörösaha.

Verhouslautojen kiinnitys

Verhouslaudat kiinnitetään yleensä kuumasinkityillä lankanauloilla.

  • Suositeltu naulan pituus: vähintään 75 mm (katso Naulausopas).
  • Kiinnityspisteiden väli: yleensä 600 mm.
  • Jokainen kiinnityspiste naulataan kahdella naulalla, jotka sijoitetaan 20–25 mm päähän laudan reunasta.

Vaakaverhouksen kiinnitystä varten asennetaan pystysuuntaiset kiinnityslaudat (paksuus 22–25 mm), jotka kiinnitetään tuulensuojan läpi tukevasti ulkoseinän runkotolppiin.

Pystyverhouksessa kiinnityslaudat asennetaan vaakasuuntaan. Ne kiinnitetään korotusrimojen tai -lautojen ja tuulensuojan läpi tukevasti runkotolppiin, jotta tuuletusvälin ilmankierto varmistuu.

Kuvien 3–12 esimerkeissä on esitetty sekä kiinnityslaudat että verhouksen taustan tuuletus. Kuvassa 23 on erillinen naulausohje.

Naulausvälineet ja hyvän lopputuloksen varmistaminen

Jos käytät paineilmanaulainta, varmista ettei naula uppoa liian syvälle ja riko laudan pintaa.

  • Naulan kannan ei tule jäädä kuopalle, koska se edistää sadeveden imeytymistä puuhun.
  • Käytä nimenomaan ulkoverhoukseen tarkoitettua naulainta ja täysikantaisia kampanauloja, jotta naulaussyvyyttä voidaan säätää työn aikana.

Jos joudut naulaamaan lähemmäs kuin 70 mm päähän laudan päästä, poraa kiinnitysreiät ennen naulausta halkeamisen estämiseksi.

Kuva 23 Verhouslautojen naulausperiaate. Naulojen etäisyys laudan reunasta on noin 20…25 mm ja laudan päästä vähintään 70 mm. Jos naulausetäisyys laudan päästä on vähemmän kuin 70 mm, porataan naulausta varten kiinnitysreiät halkeamisen ehkäisemiseksi.

Jatkokset

Vältä verhouslautojen jatkoksia aina kun mahdollista. Voit tiedustella puutavaraliikkeestä sormijatkettuja tai päätypontattuja verhouslautoja, jotka vähentävät jatkostarvetta ja mahdollistavat lautojen käytön ilman kiinnitystuen kohdalle sijoittuvia jatkoskohtia. Näin myös materiaalihukka pysyy hyvin pienenä.

Mikäli jatkoksia ei voida välttää, ne tulee tehdä siten, että sadeveden imeytyminen katkaisupinnan kautta estyy mahdollisimman tehokkaasti.

  • Tee mahdollisimman tiivis jatkos, esimerkiksi käyttämällä päätypontattua lautaa.
  • Vaihtoehtoisesti voit suojata jatkoskohdan listalla tai pellityksellä.
  • Maalaa katkaisupinnat huolellisesti osana asennustyötä, jotta puun kosteusrasitus pysyy hallittuna.

Ulkoverhouksen pintakäsittely

Maalaa puuverhous mahdollisimman pian asennuksen jälkeen. Maalauskäsittelyistä saa lisätietoa alan kirjallisuudesta, kuten RT-ohjekorteista, sekä maalinvalmistajien tuoteselosteista.

Verhous voidaan toteuttaa myös teollisesti pohjamaalatuilla laudoilla. Pohjamaalaus suojaa verhousta jo asennustyön aikana sateelta ja auringonvalolta, ja nopeuttaa maalausvaihetta, koska pintamaalaus voidaan aloittaa heti verhouksen asennuksen jälkeen.

Kun hankit pohjamaalattua puutavaraa, selvitä jo ostohetkellä, mitkä pintamaalityypit ovat kyseisen pohjamaalauksen kanssa yhteensopivia, jotta lopputulos on kestävä ja maalausjärjestelmä toimii oikein.

Teollisesti maalatut ulkoverhouslaudat

Valmiiksi teollisesti pohjamaalattujen ulkoverhouslautojen käyttäminen vähentää työmaan kustannuksia ja nopeuttaa rakentamista. Pohjamaalaus suojaa verhousta jo asennusvaiheessa sateelta ja auringonvalolta, ja mahdollistaa sen, että verhouksen valmistuttua voidaan siirtyä suoraan pintamaalaukseen.

Teollinen pohjamaalaus tehdään hallituissa olosuhteissa 60 tunnin sisällä höyläyksestä ja hienosahauksesta, jolloin puun pinta on puhdas ja kosteustasapaino optimaalinen. Maalausolosuhteet – kuten materiaalin kosteus sekä maalaus- ja kuivauslämpötilat – pidetään tarkasti hallinnassa, mikä varmistaa tasaisen ja kestävän lopputuloksen.

Ulkoverhouslautoja voidaan tilauksesta saada myös täysin valmiiksi maalattuina, jolloin työmaalla tehtävä työ minimoituu entisestään.

Teollisen pohjamaalauksen edut:

  • kustannustehokkuus
  • pohjamaalaus on tehty kuivissa ja hallituissa olosuhteissa
  • rakentaminen paikan päällä nopeutuu
  • pohja- ja pintamaalauksen laatu paranee ja huoltomaalausväli pitenee
  • vältät välivarastointivirheet