Miksi puu?
Rakentaminen ja rakennettu ympäristö on merkittävä resurssien kuluttaja. Rakentamiseen käytetään vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia käytössä olevasta primäärienergiasta. Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennuttajat ovat merkittävässä roolissa edistämässä uusien kestävämpien rakentamisen ratkaisujen markkinoille pääsyä.
Puurakentamisen edistäminen on kiistatta askel oikeaan suuntaan. Valitsemalla puurakentamisen rakennushankkeeseen ryhtyvä osallistuu laajasti yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen: vähentää ilmastopäästöjä sitomalla hiilidioksidia rakennuskantaan sekä tukea kotimaan taloutta hyödyntämällä kotimaista materiaalia ja paikallista osaamista.
Puu on materiaalina hyvä lähtökohta energiatehokkaalle, ekologiselle ja hiilineutraalille rakentamiselle. Oikein tehtynä, ja nykyaikaista puuntyöstöteknologiaa käyttäen, puupohjaisista materiaaleista pystytään tekemään mittatarkkaa rakentamista, jossa iso osa työstä voidaan siirtää tuotantolaitoksiin suojaan vaihtelevilta luonnonolosuhteilta.
Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla on pieni hiilijalanjälki. Puu voi myös toimia hiilivarastona sen aikaa, kun se on kiinni rakennuksissa. Jos rakennustekniikat kehittyvät suotuisaan suuntaan, puuta voidaan jatkossa siirtää myös rakennuksesta toiseen alkuperäisen käytön loputtua ja sitä kautta jatkaa sen sisältämän hiilen varastoitumisaikaa.
Suomen metsätase on yleensä vuositasolla ylijäämäinen, joten puu ei todennäköisesti lopu kesken. Paperin- ja selluntuotannon vähentyessä, puun muuta käyttöä olisi kansantaloudellisesti katsoen järkevää lisätä. Se on Suomen harvoja luonnonvaroja ja kuitenkin suhteellisen ympäristöystävällistä tuottaa, vaikkakin tehometsätalous tuhoaa luonnon monimuotoisuutta.
Pääosa Suomen puusta viedään ulkomaille lankkuna tai selluna eli nk. bulkkitavarana. Mitä korkeammaksi puun jalostusastetta nostetaan kotimaassa, sitä enemmän työtä ja toimeentuloa jää tänne. Puun jatkojalostamisen ja puurakentamisen vientipotentiaalia ei jostain syystä enää tunnisteta Suomessa. Tällä hetkellä suomalaista lankkua viedään Eurooppaan ja tuodaan takaisin Suomeen CLT-levyinä, kaapistoina ja kokonaisina rakennusrunkoina. Keveytensä takia puutaloja pystyisi viemään minne päin maailmaa tahansa kuten menneinä vuosikymmeninä teki Puutalo Oy. Esimerkiksi vuosina 1940-1955 se vei noin 110 000 pientaloa ja muuta puurakennusta mm. Saksaan, Neuvostoliittoon, Puolaan ja pisimmillään Kolumbiaan asti.
Puun esivalmistaminen tuottaa vain vähän hukkaa, kun ylijäämät voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin ja viimeisetkin energiantuotantoon. Kevyenä materiaalina puuta on ympäristöystävällisempää ja halvempaa kuljettaa ja asentaa kuin monia muita rakennusmateriaaleja. Tätä kautta myös rakennusaikaisen ympäristörasituksen on arvioitu olevan muita rakennustapoja pienempi.
Puurakentamisella voisi saavuttaa monipuolisempaa arkkitehtuuria, sillä puun helppo työstettävyys mahdollistaa helpommin räätälöitäviä ratkaisuja ja yksityiskohtia kuin nykyisessä kerrostalorakentamisessa on vallalla.
Puurakennus voidaan myös suunnitella niin, että se on helppo purkaa osiin ja käyttää näitä osia uusissa rakennuksissa kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Jo entisaikain hirsitaloja siirrettiin paikasta toiseen.
Lähde: Opas puukerrostalon tilaamisen kehittämiseen
Puuhun liittyy myös materiaaliteknisiä haasteita verrattuna muihin materiaaleihin:
- puu on muun muassa syttyvää ja palavaa materiaalia
- puulla on kosteudesta aiheutuvaa muodonmuutosta
- puun pitkäaikaiskestävyys voi edellyttää ulkopinnoissa tiheämpää huoltoväliä
- keveytensä ansiosta korkea puurakennuksen jäykistämisessä voi olla haasteita
Puuinfon sivuilla on kuvailtu ratkaisuja puurakentamisen haasteisiin, mm.:
- Paloturvallisuuden saavuttamisessa auttaa Paloturvallinen puutalo -opas
- Insinööripuutuotteissa kosteuden aiheittama eläminen on eliminoitu teknisesti. Kosteuden aiheuttamaa muutosta vastaan puu voidaan myös modifioida tai pintakäsitellä. Erilaisila puumateriaaleilla on erilainen kosteuden kestävyys.
Rakennuttaminen-sivustoa rahoittanut:
