Maankäytön ja rakentamisen ohjaus

Kaavoitus

Puurakentamista edistetään kaavoituksessa hyvin pitkälti korttelisuunnitelmien ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden muodossa. Puurakennusten keveys myötävaikuttaa uusien maa-alueiden saamista rakentamisen käyttöön ja tämä tulee huomioiduksi myös kaavoituksessa arvioitaessa kaupungin omistuksessa olevien maa-alueiden soveltumista puurakentamiseen asuntojen ja toimitilojen osalta. Laatimalla asemakaavamääräykset puurakentamisen mahdollistaviksi onnistutaan myös lisäämään kilpailua.

Täydennysrakentamiselle on ominaista tutkia rakentamista kansiratkaisujen päälle, pysäköinnin yhdistämistä kansiratkaisulla rakennusten alle ja rakentamisen tehostamista kasvattamalla rakennusten kerrosmäärää.

Puun painoarvoa rakennusmateriaalina ja puurakentamisen tavoitteita yleisemmälläkin tasolla voidaan korostaa korttelisuunnitelmissa.

Esimerkkejä ns. puukaavoista:

• Honkasuon alueella Helsingissä asemakaava on velvoittanut rakentamaan kaikki asuinrakennukset puurunkoisina (hel.fi)
• Puu-Kivistössä Vantaalla asemakaava velvoittaa Kivistön keskustan asuintalojen korttelialueen toteutettavan puurakenteisena (vantaa.fi).

Esimerkkejä aluekehityshankkeista:

• Kirkkosaaren puurakentamisen edistämishanke, Muhos ja Utajärvi

• Porvoon Länsirannan puukortteli

• Ilmastoviisaan puukyläkaupungin suunnittelu Rykmentinpuistoon, Tuusula

• Hamarinpuhto, Ylivieska

Muuta:

• Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa -opas (Metsäkeskus 2020)

Tontinluovutus ja maankäyttösopimukset

Maankäyttösopimukset ovat sopimuksia, joilla sovitaan asemakaavoituksen käynnistämisestä maanomistajan omistamalla alueella ja siihen liittyvistä kunnan ja maanomistajan välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Tontinluovutusehdot taas ovat kunnan mahdollisesti tontinluovutukseen liittämiä ehtoja. Ehdoilla voidaan nimenomaisesti sopia puurakentamisesta ja sen edistämisestä. Puurakenteisuuden vaatimuksen täyttyminen jää harkittavaksi rakennuslupamenettelyssä.

Puurakentamisen houkuttelevuutta markkinoilla voidaan lisätä esimerkiksi tarjoamalla puurakentamiselle otollisia rakennuspaikkoja. Puurakentaminen ja sen edistäminen voidaan ottaa osaksi maankäyttösopimuksen sopimusehtoja.

Esim.:

• Tampereen Vuoreksen Isokuusen aloituskortteleista yhdessä on käytetty tontinluovutusehtoa, jossa yksi kolmesta rakennuspaikasta edellytettiin toteutettavaksi puurakenteisena. Muilla rakennuspaikoilla sallittiin vain puujulkisivut (tampere.fi)

• Tampereella täydennysrakentamisessa runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteisina toteutettavien asuinkerrostalojen maankäyttösopimuskorvauksen perusteena olevasta arvonnoususta jätetään merkittävä osa (41–85 %) huomioon ottamatta, jos välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen (tampere.fi)

Rakentamisen ohjaus ja valvonta

Puurakentamisen hankkeissa korostuu ammattitaitoisten suunnittelijoiden valinta ja heidän kelpoisuuksien osoittaminen rakennusvalvontaviranomaiselle.  Erityissuunnittelijoiden mukaan ottaminen riittävän varhaisessa vaiheessa sujuvoittaa hankkeen kulkua. Ennen lupahakemuksen vireille jättämistä on esitettävä periaatteet esimerkiksi rakenneratkaisujen, rakenteellisen paloturvallisuuden, ääneneristävyyden, rakennusfysikaalinen suunnittelun ja työmaan kosteudenhallinnan ratkaisuista.

Erityismenettely perustuu viranomaisen määräykseen, silloin kun hanke ylittää tietyt kriteerit. Yhtenä erityismenettelyn muotona on rakennesuunnitelmien ulkopuolista tarkastusta ja sitä pidetään yleisesti jo myös suositeltavana laatutyökaluna. Esimerkiksi kolmannen osapuolen suunnitelmien tarkastusmenettelyä käytetään puukerrostalokohteissa hyvin yleisesti, koska puurakennukset on linjattu usein poikkeuksellisen vaativiksi suunnittelukohteiksi.

Suunnittelun aloituskokouksessa käsitellään mm. Topten korteissa kuvatut Rakenteiden suunnittelun sekä paloturvallisuuden toteutuksen perusteet -asiakirjat, joihin on kerätty vastaavan rakennesuunnittelijan johdolla suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmät lähtötiedot. Rakentamisen TopTen-sivustolle on koottu alan yhteiset käytännöt ja ohjeet, joiden tavoitteena on mm. tukea säännösten soveltamista, edistää hyvää rakentamistapaa, ennaltaehkäistä virheitä sekä sujuvoittaa rakentamista.