Pandemian nujertaminen on saanut jo realistisen aikatauluarvion ja pian päästään vetämään johtopäätöksiä koronan yhteiskuntaan jättäneistä muutoksista. Rakentamiseen ei pandemiasta näytä tulleen juurikaan muutoksia ja asumismieltymyksienkin muutos näyttäisi olevan varsin pientä. Kaupungistuminen jatkuu ja kaupunkien rooli kasvaa.

Vaatimukset myös kaupunkien puurakentamiselle kasvavat. “Puurakentamisen tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa” totesi viime viikolla helsinkiläinen arkkitehti Simon Mahringer tutkittuaan eurooppalaisia julkisia toimijoita. Paineita kaupunkien puurakentamisen lisäämiseksi tulee EU-tasolta, valtioneuvostolta, yrityksiltä sekä asukkaiden taholta. Puun käytön lisäämistä vaaditaan julkisiin hankkeisiin ja yksityisin hankkeisiin halutaan vaikuttaa maapolitiikan keinoin. Toivotaan nopeaa muutosta.

Porkkanoita tulisi olla tarjolla paljon. Tässä artikkelisarjassa annetaan kaupunkien kertoa miten ne vastaavat haasteisiin. Sarjan aloittaa Helsinki. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan puurakentamisen osuutta kaikesta rakentamisesta kasvatetaan vuosittain.

Ensimmäiset puukerrostalot Viikkiin 1997

Helsingissä sijaitsee miltei neljäsosa Suomen puukerrostaloasunnoista (lähde: Markku Karjalainen). Vain harva niistä on syntynyt ilman kaavamääräystä. Ensimmäiset modernin ajan puukerrostalot rakennettiin koerakentamisen alueelle Viikkiin 1997. Kymmenen vuotta myöhemmin rakentuivat kaavamääräyksellä puukerrostalot Omenamäkeen Vuosaareen.

Omenamäen alue oli alussa hankala kaavakohde, joka asukkaiden vastustuksesta johtuen ei edennyt. Kaavoitus oli pitkään pysähdyksissä, kunnes arkkitehti Suvi Tyynilä astui projektiin ja esitti kaavaan ekologisesti kestävää puurunkomateriaalimääräystä. Kaava tuli muutoksen jälkeen hyväksytyksi ilman minkäänlaista vastustusta ja kokemus kannusti Tyynilää puukaavoituksen kanssa eteenpäin.

Vuonna 2012 seuraavasta Tyynilän kaavasta Betoniteollisuus ry valitti ja lopulta kaavalle saatiin lainvoima korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka hyväksyi puurunkomääräyksen ympäristösyihin nojaten. Voiton myötä puukaavojen laatiminen on jatkunut. Honkasuo on jo pitkälle rakentunut kuten myös Tyynilän suurempi puukaava-alue Kuninkaantammi. Työn alla tällä hetkellä on Läntisen bulevardikaupungin asemakaavoitus Vihdintien ympäristössä.

Puuta uusille asuinalueille ja täydennysrakentamiseen

Itä-Helsingin asemakaavoituksesta vastaa myös kunnianhimoinen visionääri Anri Linden, joka tavoittelee merkittävää puurakentamisen lisäämistä. ”Kaikki mahdollinen täydennysrakentaminen pyritään kaavoittamaan puurunkomääräyksellä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii sen ja lisäksi puurakentaminen on naapurustolle mieleistä”, Linden toteaa.

Tampereen yliopisto on tutkimuksessaan hiljattain todennut Lindenin olettamuksen naapuruston mielipiteestä oikeaksi. Asukkaat toivovat puun käyttöä lähiöiden kehittämisessä.

Haasteena Itä-Helsingissä on hintataso ja esimerkkien puute. Asunnoista ei olla valmiita maksamaan samaa hintaa kuin muualla Helsingissä, joten tuotantokustannuksien tulisi olla matalampia. Täydennysrakentamista suunnitteleville taloyhtiöille on myös epäselvää mistä puukerrostalon voi hankkia ja miten se tehdään. Tarvittaisiin kustannustehokas tyyppitalojärjestelmä, jonka voisi ikään kuin katalogista tilata muuttovalmiina. Tästä on juuri käynnistynyt arkkitehtuurin diplomityö, jossa yhdistetään rakentamistalouden osaamista.

Kaupungin pohjoisosien kaavoituksesta vastaava Antti Varkemaa kaipaa tyyppipuukerrostaloa laajojen pientaloalueiden asuntotarjonnan monipuolistajaksi. Tällaiseen taloon tyypillinen muuttaja tulee alueen pientalosta. Hän arvostaa kerrostaloasumisessa myös pientalomaisuutta, laadukkuutta ja ehkä näkyvää puupintaa. Täydennysrakentamisen lisäksi Varkemaan tiimi suunnittelee uusia puurakentamisen alueita Tuusulanbulevardin varteen sekä Malmin entiselle lentokenttäalueelle.

Kalasataman Hermanninrannan ja Kyläsaaren alueilla tutkitaan puurakentamisen mahdollisuuksia isossa skaalassa. Alueen kaavoituksesta vastaa arkkitehti Janni Backberg. Vetovoimaisen alueen puurakentamisen määrästä on esitetty ennakkoon jopa useiden satojen tuhansien kerrosneliömetrimäärää.

Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Heka on Suomen suurin puutalojen omistaja. Asuntoja puurunkoisissa taloissa on eri puolilla kaupunki yhteensä 839. Ensimmäiset puutalot ovat 1900-luvun alusta ja viimeisimmät WoodCityssä parin vuoden takaa. Seuraavia on tulossa Kuninkaantammeen (KVR-urakan tarjouskilpailu on käynnissä) sekä Koskelaan (kilpailu käynnistyy piakkoin).

Hekalle on suunnitelmissa 800 uutta puukerrostaloasuntoa. Nämä uudiskohteet rakennuttaa Att:n rakennuttaja-arkkitehtikolmikko Timo Karhu, Jussi Hyvärilä ja Marja-Liisa Heikkilä. Hyvärilä on myös mukana Helsingin kaupungin edustajana konsortiossa, jossa kehitetään puurakenteista pysäköintilaitosta. Att:n täydennysrakennuttamisesta vastaava rakennuttaja-arkkitehti Jorma Tissari kehittää arkkitehtuurikilpailulla lisäkerrosrakentamista ja samalla puurakenteista kuorivaa julkisivusaneerausta. Att:n molemmat kehittämishankkeet valmistuvat keväällä 2021 ja niiden tuloksista pidetään julkiset esittelyt.

Julkinen puurakentaminen

Julkisten puisten tilojen rakennuttamisessa Helsingin kaupunki on kulkenut kuoppaisen tien tai kantoisen kasken. Lapinmäen päiväkodin rakennusurakka ei saanut ensiyrittämällä tarjouksia ollenkaan. Hanke vietiin läpi suorahankintana ja lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Kaarelanraitin koulu-päiväkotihanke oli kilpailutettu, kunnes museovirasto pysäytti hankkeen arvioidakseen purettavaksi aiotun vanhan koulurakennuksen arvon.

Hopealaakson ja Verkkosaaren päiväkodit kilpailutettiin yhteishankintana runkomateriaalivapaina. Ilman mitään tilaajan asettamaa etua puulle urakat voitti CLT-rakentaja erinomaisella tilaratkaisullaan. Vaikka neliöhinnaksi muodostui korkein päiväkodin neliöhinta Helsingissä koskaan (4352 €/brm²), kokonaishinnalla puu voitti betonin.

Puisia julkisia rakennuksia työnalla on Pirkkolan jäähalli, Pakilan alueen koulut ja päiväkodit, Honkasuon päiväkoti, päiväkoti Perhonen sekä PikkuFinlandia, joka toimii ensin Finlandiatalon väistötilana talon peruskorjauksen ajan ja siirtyy sitten osaksi koulu- ja päiväkotiverkkoa. Siirrettäviä puurunkoisia paviljonkikouluja ja -päiväkoteja Helsingissä on jo useita kymmeniä. Palvelutilaverkoston riittävyydestä ja laadusta Helsingissä vastaa tilapäällikkö Sari Hildén.

Urakkalaskentaan on tulossa Kutomokujan päiväkoti, Kottby Grundskola ja Luonnontiedelukio. Julkisia toimitiloja on kaikkiaan Helsinkiin lähivuosina valmistumassa 34 000 brm². Haasteena Helsingillä on ollut puukohteiden hankinnassa epävarmuus toteuttajien tarjoushalukkuudessa, suunnitteluosaamisen puute, 10 prosenttia korkeammat investointikustannukset, rakenteellisten riskien hallinta sekä vakiintuneiden ratkaisujen puutteesta johtuvat työläät selvitys- ja todentamismenettelyt työmaavaiheessa.

Omien rakennushankkeiden hiilijalanjälkiä Helsingissä on laskettu jo kymmenen vuoden ajan, joten kaupunki on varautunut raja-arvojen asetantaan. Laskentatiedolle toivottaisiin yhteinen tallennusrekisteri, jotta vertailupohjaa saataisiin vieläkin laveammaksi.

Tulevien hankkeiden suunnittelua varten projektinjohtaja Hanna Lehtiniemi tekee selvitystä puusta rakennettujen julkisten palvelurakennusten onnistumisesta Suomessa. Selvitystä kuten edellä mainittuja Att:n kehittämishankkeita rahoittaa ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma.

Puurakentamista kehitetään Helsingissä aktiivisesti

Asuntorakentamisen kehittämisen sateenvarjo Helsingissä on Kehittyvä kerrostalo -ohjelma. Ohjelmassa on kehitetty modulaarista puukerrostalorakentamista usean vuoden ajan. Puu- ja betonitalojen vertailu Kuninkaantammessa tehtiin myös ohjelman puitteissa. Oulunkylässä tullaan vertailemaan useilla muuttujilla betoni-hirsi-runkoista, massiivipuista ja rankarakenteista kerrostaloa toisiinsa. Ohjelmaan mukaan liittyneillä hankkeilla on ohituskaista kaupungin tontteihin.

Toisaalta kaupungin linja on tonttipäällikkö Sami Haapasen mukaan, että hyvällä puurakentamishankkeella on yleisessä tonttihaussa etulyöntiasema muutoin ”yhtä hyvää” betonitalohanketta vastaan. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan vuodesta 2023 eteenpäin kaupunkiin syntyy 8000 uutta asuntoa vuosittain. Kaupunki uskoo, että uudet puurakentamisen toimijat voisivat tuoda tarvittavaa lisäkapasiteettia asuntotuotantoon ja lisätä toivottavaa kilpailua rakentamiseen. Rakentajille suunnatussa tilaisuudessa Helsingin uudet vuosirenkaat 18.3.2021 kaupunki kertoo lisää puurakentamisen periaatteistaan ja maankäyttösuunnitelmistaan.

Rakennusvalvonnassa puurakentajien toimintaedellytyksiä edistetään myös. Tarkastusinsinööri Kirsi Rontu kollegoineen kehittää suunnittelijoiden ja työmaahenkilöstön FISE-kelpoisuusvaatimusten varmentamista sekä tekee koulutussisältöjen arviointia. Paloturvallisuutta koskevien määräysten tulkintoja yhdenmukaistetaan eri kuntien kanssa. Rakennusvalvonnassa oletettuun palonkehitykseen perustuva rakennuksen palosuunnittelu on otettu osaksi normaalia kelpoisuuden todentamista kuten asetus (2018) edellyttää. Myös 2-vaiheisen lupakäsittelyn tunnetuksi tekemistä rakennushankkeeseen ryhtyvien parissa edistetään.

Yhteisiä uusia menettelytapoja kaivataankin, sillä uusia suuria kohteita on tulossa; uusia puukerrostaloasuntoja näköpiirissä on ainakin 1 500, urheiluhalleja on suunnitteilla joitakin, suuria toimistotaloja tiedetään tulevan puisina kaksi ja yksi hotellihankekin on käynnistymässä. Pääkaupungin puukohteiden kavalkadi laajenee.

Puuinfon kaupungeista kertovassa artikkelisarjassa kuvataan kevään aikana kaupunkien toimia sekä rohkeita tekijöitä, jotka omalla panoksellaan ison organisaation rattaissa edistävät puurakentamista ja vievät kaupunkejamme kohti hiilineutraalia asukas- ja yritysystävällistä tulevaisuutta. Kirjoittaja on Puuinfon projektipäällikkö Anu Turunen, joka on työvapaalla Helsingin kaupungilta.