Sahatavaran laatu

Sahatavaran laatu määräytyy pääasiassa sahatavarakappaleen ulkonäön perusteella. Suomessa sahatavaran tuotannosta noin puolet on mäntyä ja puolet kuusta. Laatuluokituksen tärkeimmät arviointikriteerit ovat oksien koko, määrä ja sijainti, mutta myös monet muut puuaineksen ominaisuudet vaikuttavat lopulliseen laatuluokkaan.

Laatuluokituksessa tarkastellaan esimerkiksi halkeamia, vajaasärmäisyyttä, pihkakoloja, kaarnarosoa, koroja, vinosyisyyttä, latvamurtumia, lylyä, muotovikoja, värimuutoksia sekä käsittelyn aikana syntyneitä vaurioita.

Sahatavaran laatulajittelu

Sahatavarakappaleen laatulajittelu perustuu seuraaviin periaatteisiin:

• kaikki sivut tarkastellaan erikseen
• laatu määräytyy pintalappeen ja molempien syrjien perusteella
• sydänlape saa olla yhtä laatuluokkaa heikompi kuin muut sivut

Sahatavaran laatuluokat

Mänty- ja kuusisahatavara jaetaan laatuluokkiin sahatavaran ulkonäön ja laatuominaisuuksien perusteella. Luokitus perustuu erityisesti oksien sallittuun määrään, kokoon ja sijoittumiseen sekä muiden sallittujen laatuvirheiden enimmäismääriin.

Laatuluokkia voidaan toimittaa joko yksittäisinä laatuina tai erilaisina laatuyhdistelminä. Esimerkiksi kuusisahatavaraa lajitellaan yleisesti yhdistelmäluokkaan ST (US + V).

Keskimäärin tuotannossa syntyy eniten V-laadun sahatavaraa ja vähiten korkeimpien US-laatujen sahatavaraa. Tämän vuoksi korkealaatuinen US-laatu on yleensä vaikeammin saatavaa ja hinnaltaan kalliimpaa.

Mäntysahatavaran laatuluokat

Kuusisahatavaran laatuluokat

Puun eri osista saatavan sahatavaran jakautuminen laatuluokkiin

Laatu US

US on korkein sahatavaran laatuluokka. Se sisältää alaluokat US I-US IV, joista US I on vaativin ja laadukkain.

Laatu V

Laatuun V lajitellaan tuotannosta tuleva V-laadun sahatavara.

Laatu VI

Laatujen V ja VI sahatavaraa ei enää jaeta erillisiin alaluokkiin.

Laatu VII

Laatuluokalle VII ei ole määritelty numeerisia laatuvaatimuksia. Käytännössä kaikki puun ominaisuudet sallitaan, kunhan sahatavarakappale pysyy ehjänä ja käyttökelpoisena.

Laatuyhdistelmät

Sahatavara lajitellaan kauppasopimuksen mukaisesti lajitellen joko jokainen laatu erikseen tai yhdistelemällä eri laatuja seuraavan esi­merkin mukaisesti:

Laatu US + V

Sahatuottoinen (ST) I – V. Sisältää tuotannosta lankeavan osuuden laatuja US+V.

Laatu US + V +VI

Sahatuottoinen (ST) I -IV. Sisältää tuotannosta lankevan osuuden laatuja US+V+VI.

Ylläolevan mukaiset laatuyhdistelmät voivat vaihdella:

• maantieteellisesti eri alueilla
• eri sahatavaramittoijen osalta
• eri sahojen osalta jopa samalla maantieteellisellä alueella Muutkin kauppasopimuksen mukaiset laatuyhdistelmät ovat mahdollisia.

Erikoislaadut

Pintalaudat ovat vähintään laadun VII vaatimukset täyttävät va-kipaksuiset ja 75-125 mm levyiset vajaasärmäiset laudat. Pintalaudoissa on oltava sahauspintaa molemmissa syrjissä sekä pintalappeessa koko sahatavarakappaleen pituudelta.

Pintalauta vientilaatu (PLVL)
Sahauspintaa oltava vähintään 1/4 molemmilla syrjillä ja pintalappeella koko kappaleen pituudella. Muilta osin täytettävä vähintään laadun VI vaatimukset. Poikkeavat vaatimukset määriteltävä kauppasopimuksessa.

Pintalauta kotimaan laatu (PLKL)
Sahauspintaa oltava vähintään 85 % ulkopinnan koko pituudesta. Syrjällä saa olla terävää reunaa, mutta leveys ei saa kaventua. Muilta osin täytettävä vähintään laadun VII vaatimukset. Poikkeavat vaati­mukset määriteltävä kauppasopimuksessa.

3-sivun oksaton pintalauta
Kolmelta sivulta oksattoman laudan pintalape ja molemmat syr-jät ovat täysin oksattomia sekä muilta ominaisuuksiltaan ne ovat laatua US I. Muilta osin sen tulee täyttää vähintään laadun US III vaatimukset. Vajaasärmän osuus määritellään yleensä kauppasopimuksessa.

HVS (höylävajaasärmä)
Sahauspintaa oltava vähintään 1/3 molemmilla syrjillä ja pintalap-peella kappaleen koko pituudella. Muilta osin täytettävä laadun US vaatimukset. Poikkeavat vaatimukset määriteltävä kauppasopimuksessa.

Vajaasärmäinen keskitavara
Vajaasärmäisen keskitavaran tulee täyttää laadun VI vaatimukset. Kuitenkin sahauspintaa tulee olla 1/3 paksuudesta molemmissa sy-jissä kappaleen koko pituudella.

Asiakas- ja erikoislaadut
Peruslaatuja voidaan käyttää sellaisenaan useimpiin sahatavaran käyttökohteisiin ja lopputuotteisiin. Näistä voidaan myös muokata laatuyhdistelmiä asiakas- ja käyttökohteiden mukaisiin tarkoituk­siin. Tällaisten asiakas- ja erikoislaatujen ominaisuudet on määri­teltävä sopimuskohtaisesti.

Terveoksainen sahatavara on erikoislaatu, jossa terveiden oksien määrää ja kokoa ei ole yleensä rajoitettu. Muitten ominaisuuksien osalta vaatimukset sovitaan edellisen kohdan periaatteiden mukai­sesti.

Laadun ja koon valinta

Rakennuspuutavarana käytetään ensisijaisesti kuusta ja puusepäntöihin perinteisesti mäntyä.

Ulkovuorauksena kuusi on kestävämpää, koska se imee kosteutta huonommin kuin mänty.

Ollessasi epävarma valitse mieluummin paksu kuin ohut puuta­vara. Sahatavaran paksuus vaikuttaa sen kestävyyteen ja lujuuteen. Yli neljän metrin jänneväleille on edullista käyttää liima- tai kerto-puupalkkeja.

Kantavien rakenteiden mitoituksessa on syytä käyttää kokenut­ta rakennesuunnittelijaa.

Sahatavaran laatuluokitus oksien perusteella on esitelty taulukoissa alla (Pohjoismainen sahatavara, Lajitteluohjeet). VI-laadulle ei ole oksan kokoa koskevia rajoituksia.

Laatuvirheet ja laatukriteerit

Pikkuoksat (helmioksat)

Laaduissa US IV – VI ei oteta huomioon 10 mm ja sitä pienempiä terveitä tai kuivia oksia.

Kiinteä oksa

Laaduissa US ja V tulee oksien olla kiinteitä.

Kuorioksa

Kuorioksa, jota kuori ympäröi vähemmän kuin 1/4 -osan osuudelta, luokitellaan kuivaksi oksaksi.

Laho-oksa

US-laadun pintalappeessa eikä syrjässä sallita laho-oksia.

Oksien kompensointisääntö

Mikäli oksakoko on pienempi kuin kyseisen laadun taulukkoarvo, sallitaan suurempi oksamäärä. Taulukon oksakokojen yhteissum-maa mm:ssä (= oksien lukumäärä x läpimitta) ei minkään oksatyy-pin osalta saa kuitenkaan ylittää.

Irto-oksat ja oksanreiät

Sahatavarakappaleet, joissa on 30 mm tai pienempiä irto-oksia tai oksanreikiä, luokitellaan laaduksi VI. Suurempia irto-oksia tai reikiä sisältävät kappaleet luokitellaan laatuun VII.

Kuivumishalkeama

Kuivumishalkeama on kuivumisen aiheuttamista jännityksistä kap­paleeseen syntynyt halkeama. Se voi olla kappaleen pituus suuntaan nähden suora tai vino riippuen puuaineen syyrakenteesta. Kuivu-mishalkeaman syvyys ja leveys ovat useimmiten suoraan verran­nollisia sen pituuteen.

Vajaasärmä

Vajaasärmäksi nimitetään sitä osaa sahatavaran pinnasta, jota sa-hanterä ei ole koskettanut. Se mitataan kappaleen nimellismitan ja sahanterän koskettaman pinnan mitan erotuksena pintalappeelta ja syrjiltä. Max 3 mm vajaasärmä sallitaan. Yli 3 mm vajaasärmil-le on säännöt taulukossa. Tällaisia kappaleita saa olla 10 % koko-naiskappalemäärästä. Vajaasärmä, joka on puolet paksuudesta ja on pituudeltaan korkeintaan kappaleen levyinen (kuitenkin enintään 150 mm, eikä kappaleen päässä), saa esiintyä korkeintaan 3 %:ssa kappaleluvusta.

Kuori

Pinnassa olevaa kuorta sallitaan vain laadussa VII.

Pihkakolot, kaarnarosot ja korot

Laaduissa V ja VI ei oteta huomioon alle 20 mm:n pituisia pihkakoloja. Mikäli pihkakolot, kaaarnaroso ja korot ovat lyhyempiä kuin kullekin laadulle taulukossa ilmoitettu suurin pituus, sallitaan niitä suurempi lukumäärä. Taulukoissa esitettyjä yhteispituuksia (= pihkakolojen lukumäärä x pituus) ei kuitenkaan saa ylittää.

Pihkakolo

Pihkakolo on kahden vuosiluston välissä oleva tavallisesti pihkan täyttämä pitkänomainen ontelo. Sen koko määritellään pituutena millimetreissä kappaleen pituussuunnassa.

Kaarnaroso

Puuaineen sisälle jäänyt kuori muodostaa kaarnaroson. Se syntyy esimerkiksi juuripoimurin umpeen kasvamisesta tai puulle aiheu­tuneen vahingon kylestymisestä. Kaarnaroso mitataan kuten pihkakolo.

Koro

Koro on puun rungossa oleva, jossain määrin kylestynyt syvennys, joka on aiheuttanut kasvavan puun vioittumisesta. Kylestymän puu syyt ovat usein epäsäännöllisiä ja sen yhteydessä voi esiintyä useim­miten runsaspihkaisuutta. Koro mitataan kuten pihkakolo.

Vinosyisyys

Vinosyisyydeksi kutsutaan puun syiden poikkeamaa sahatavaran pi-tuussuunnasta. Poikkeama johtuu kasvukierteisyydestä, mutkasta tai puun suuresta kapenemisesta. Vinosyisyyden tarkkaan mittaukseen on syytä käyttää mekaanista apuvälinettä. Syypoikkeaman suuruus ilmaistaan suhteena kappaleen pituus suunnan suoruudesta. Vinosyisyys = a:b. Poikkeama (a) mitataan suhteessa pituuteen (b).

Latvamurto

Latvamurtuma syntyy, kun kasvavan puun latva murtuu, mutta pi­tuuskasvu jatkuu uudesta latvakasvaimesta. Tästä aiheutuu murtokohdan ympäristöön syyhäiriöitä ja vian suuruus on suhteessa murtuman läpimittaan. Mikäli viasta aiheutuu pysty- tai poikaoksa, mitataan ja luokitellaan se kuten sarvioksa. Jos vaurio näkyy syyhäiriönä, määritellään se prosentteina kappaleen leveydestä ja luokitel­laan latvamurtumana. Poikkeama mitataan näkyviin tai oletettuun ytimeen nähden.

Lyly

Lyly (reaktiopuu) on puuhun muodostunut muusta puuaineksesta poikkeava syykokonaisuus, jonka tarkoituksena on korvata run­koon kohdistunut epätavallinen rasitus. Sen puuaines on kovasolukkoista ja tavallisesti tummempaa kuin ympäröivä normaali puu. Sahatavaraa laadutettaessa arvioidaan lylyn osuus prosentteina ko­ko kappaleen pinta-alasta.

Syyhäiriöt

Syyhäiriöt ovat voimakkaasti epäsäännöllisiä, eri suuntiin kulkevia ”syyruusuja”. Niitä esiintyy vahvojen paikallisten kasvuhäiriöiden seurauksena. Syyhäiriöiden määrä ilmoitetaan prosentteina kappa­leen pinta-alasta.

Pihkaisuus

Pihkaisuudella tarkoitetaan epätavallisen runsaasti pihkaa sisältävää puuta, joka on tummempaa kuin normaali puuaines. Pihkaisuuden määrä arvioidaan prosentteina koko kappaleen pinta-alasta.

Sienivauriot

Erilaiset home-, sinistäjä- ja lahottajasienet voivat vahingoittaa puu­ta ja aiheuttaa eriasteisia värivikoja. Tuoreessa sahatavarassa tai kuivauksen yhteydessä esiintyvä pinnallinen homesieni häviää kappaleesta aiheuttamatta syvemmälle ulottuvia värimuutoksia.

Tukkisinistymä

Tukkisinistymän aiheuttaa sinistäjäsieni, josta voi johtua puuaineeseen värinmuutoksia tukkien korjuu- ja varastointivaiheessa. Saha­tavaran laadutuksessa sinistymän laajuus arvioidaan prosentteina kappaleen pinta-alasta.

Laho

Laho voi olla sienten tai bakteerien aiheuttamaa, ja se jaotellaan kovaan ja pehmeään lahoon. Kovan lahon puuaineen kovuus on samaa luokkaa kuin tuoreen puun. Pehmeä laho merkitsee, että puuaines on menettänyt kovuuttaan ja siihen syntyy herkästi pai-naumia, tai on jo hajoamisvaiheessa. Lahon määrä arvioidaan pro­sentteina kappaleen koko pinta-alasta.

Lapevääryys

Lapevääryys on lappeen pituussuuntainen taipuma. Taipuman suu­ruus mitataan kaarevimman kahden metrin matkalta ja ilmaistaan suurin poikkeama vaakatasosta millimetreinä.

Syrjävääryys

Syrjävääryys on syrjän pituussuuntainen taipuma. Se mitataan kaa-revimman kahden metrin matkalta ja ilmaistaan suurin poikkeama vaakatasosta millimetreinä.

Kuperuus

Kuperuus on kappaleen poikittaissuuntaista poikkeamista tasosta. Mittaus tehdään kappaleen poikittaissuunnassa ja kuperuus ilmais­taan prosentteina kappaleen leveydestä.

Kierous

Kierous on kappaleen kierremäinen poikkeama tasosta. Mittaus tehdään huonoimman kahden metrin matkalta pintalapetta kohti. Suurin poikkeama ilmaistaan prosentteina kappaleen leveydestä.

Lataa tämä juttu PDF muodossa