Hiilijalanjälki ja hiilivarasto

1.1.2026 alkaen tiettyjen rakennusten tulee täyttää rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevat olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan olennaisen teknisen vaatimuksen mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen hiilijalanjälki on myös raportoitava tiettyjen uusien rakennusten osalta ilmastoselvityksessä.

Rakennuksen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta määräytyy pitkälti suunnitteluprosessissa. Rakennuksen valmistuttua mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ovat enää rajalliset. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa rakennuspaikan valinta (määrittää saatavilla olevat energialähteet ja perustusolosuhteet), massoittelu (ulkovaipan määrä), tilatehokkuus (lämmitettävät kuutiometrit), runkomateriaalivalinta ja energiatavoitteet. Merkittävimpiä keinoja vaikuttaa päästöihin ovat muun muassa energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttö, pitkäikäisten materiaalien valinta sekä materiaalien käytön minimointi. Myös tilatehokkuus vaikuttaa merkittävästi materiaalien kulutukseen. Yksittäisten tuotteiden valinnalla on merkitystä, sillä vastaavan tuotteen päästöjen erot eri valmistajien välillä voivat olla moninkertaiset.

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta voidaan liittää osaksi hankintakriteereitä. Hankinta- ja kilpailutusasiakirjoissa tulee ilmoittaa, mitä EN-standardien mukaista menettelyä ja tietolähteitä soveltaen hiilijalanjäljen laskenta tulee tehdä ja tehdäänkö arviointi tilaajan toimesta yhdellä konsultilla vai kuuluuko kilpailuun osallistujien toimittaa arvio osana tarjousasiakirjoja.

Lisää tietoa löytyy osoitteesta: https://elinkaarilaskenta.fi/.

Hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjäljen laskentaan tarvitaan tiedot:

• rakennuksessa käytettävistä materiaaleista ja niiden määristä esimerkiksi piirustuksista tai tietomallista,
• materiaalien valmistuksen päästöistä ja käyttöiästä,
• käytön energiankulutuksesta ja käytettävistä energiamuodoista energialaskentaan perustuen.

Lisäksi voidaan arvioida kohdekohtaisesti kuljetusten, työmaan ja elinkaaren lopun vaikutuksia, tai käyttää niille oletusarvoja, kuten ympäristöministeriön menetelmässä.

Yksinkertaisin, nopein ja luotettavin tapa hiilijalanjäljen arviointiin on käyttää laskentaan valmista työkalua, joka sisältää valmiin päästötietokannan ja tukee valittua laskentamenetelmää. One Click LCA -elinkaarilaskentatyökalu (www.oneclicklca.com) sisältää yli 10 000 rakennusmateriaalin ympäristötietokannan.

Hiilijalanjäljen laskenta perustuu Eurooppalaiseen CEN / TC 350 Sustainability of Construction Works –standardiperheeseen. Se sisältää omat standardinsa rakennusten elinkaariarvioinnille (EN 15978) ja rakennustuotteiden ympäristöselosteille (Environmental Product Declaration, EPD), jotka toimivat lähtötietona rakennusten arvioinnissa (EN 15804).

Ympäristöselosteet tarjoavat vakioidun tavan ilmoittaa materiaalin, tuotteen tai tuoteryhmän elinkaaren ympäristövaikutukset ja varmistavat tietojen yhdenmukaisuuden ja käytettävyyden eri markkinoilla. Suomessa ympäristöselosteita julkaisee Rakennustietosäätiö RTS sr.

Hiilivarasto

Kun hiili on varastoituneena esimerkiksi puutuotteisiin, se ei ole ilmakehässä, ja puhutaan hiilivarastoista. Pitkäikäisiä hiilivarastoja ovat esimerkiksi puupohjaiset rakennusmateriaalit sekä huonekalut. Hiilivarasto säilyy koko tuotteen elinkaaren ajan. Hiilivarastosta käytetään toisinaan myös termiä ’hiilikädenjälki’.