Puulajit
Suomessa 97 prosenttia metsissä olevasta puusta on mäntyä, kuusta ja koivua. Puolet metsistä on mäntymetsiä. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia. Valtaosa Suomen metsistä on sekametsiä eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia.
Suurin osa Suomea kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain Ahvenanmaa ja lounaisin osa manner-Suomea kuuluvat lauhkean vyöhykkeen sekametsiin. Pohjoisen havumetsävyöhykkeellä maaperä on vähäravinteista ja hapanta, ja metsää muodostavia puulajeja on vähän.
Yleisimmät kotimaiset puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Muita kotimaisia puulajeja ovat mm. haapa, leppä, pihlaja, kataja, vaahtera ja lehtikuusi. Puulajien ulkonäkö ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti, joka mahdollistaa puun käytön materiaalina eri tarkoituksiin.
Tiheyden mukaan luokiteltuna puuaineeltaan kevyitä (kuivatuoretiheys 300-450 kg/m3 ) ovat kuusi, mänty, haapa, lehtikuusi, tervaleppä ja lehmus. Muut kotimaiset puulajit ovat tiheydeltään keskiraskaita (450-600 kg/m3). Kevyet puulajit ovat yleensä pinnaltaan pehmeitä ja kestävät heikommin mekaanista kulutusta kuin raskaat puulajit. Tiheät ja raskaat puulajit ovat taas kovia ja kestävät hyvin kulutusta pinnoissa sekä kalusteiden rakenteissa ja liitoksissa. Kotimaisista puulajeista puuaineeltaan kovia ovat mm. saarni ja tammi sekä keskikovia jalava ja pihlaja. Yleisimpiä tuontipuulajeja ovat tammi, pähkinä ja pyökki.
Lisätietoja puulajeista seuraavilta sivuilta:
Kirjallisuutta:
POHJOISMAINEN SAHATAVARA – LAJITTELUOHJEET
Mänty- ja kuusisahatavaran lajitteluohjeet
tilattavissa Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys
POHJOLAN JALOT PUUT erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas,
tilattavissa Kuopion Muotoiluakatemiasta
Taulukon tiedot on kerätty eri lähteistä, mm. VTT:n julkaisemasta tiedonannosta ”Kotimaisten puulajien ja tuontipuulajien tekniset ominaisuudet ja käyttö”.
Kuvat: PuuProffa / Pro Puu ry