Kestävä metsänhoito
Kestävä metsänhoito tarkoittaa turvattua metsän hyödyntämistä: puuta kasvaa vuoden aikana suhteessa enemmän kuin sitä hakataan. Suomessa on harjoitettu kestävää metsänhoitoa jo pitkään. Runkopuun suurin kestävä hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2015–2024 on 84,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Arviosta 75 prosenttia sijoittuu Etelä-Suomeen ja 25 prosenttia Pohjois-Suomeen.
Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäpolitiikalla asetetaan reunaehdot metsien kestävälle hyödyntämiselle.
Kestävä metsätalous koostuu taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuuksista. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sitä, että metsien elinvoimaisuus, tuottavuus ja kannattavuus säilyvät pitkällä aikavälillä. Ekologinen kestävyys voidaan turvata muun muassa säilyttämällä metsäluonnon monimuotoisuus sekä pitämällä vesistöt puhtaina. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu metsistä saatavan hyödyn turvaaminen kansalaisille ja eri toimijoille myös jatkossa. Kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnosta ja ihmisen toiminnasta, mihin sisältyy pohdintaa metsän, talouden ja kulttuurin suhteesta.
Metsälainsäädännön tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsänhoidon suositukset kuvaavat, millaisin keinoin metsää voidaan hoitaa ja käyttää kestävästi siten, että metsänomistajan tavoitteet toteutuvat.
Metsätalouden kestävyyttä arvioidaan ja seurataan yleiseurooppalaisten kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattoreiden perusteella. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa monipuolista tietoa koko maan metsistä. VMI:n tuloksia käytetään laajasti metsätalouden kestävyyden arvioinnissa.
Lähde: