Olet täällä

Vaneri

Vaneri valmistetaan ohuista puuviiluista liimaamalla. Yksittäisen viilun paksuus on 1,4...3,2 mm. Viilut ladotaan siten, että päällekkäisten viilujen syysuunnat ovat yleensä kohtisuorassa toisiaan vasten. Viiluja on koivuvanerilevyssä yleensä pariton määrä (vähintään kolme), joten pintaviilujen syysuunta on sama. Havuvanerilevyssä viilujen määrä  voi olla myös parillinen. Liimauksessa käytetään yleensä säänkestävää fenolihartsiliimaa, joka on väriltään puuviiluja selvästi tummempaa.

Perusominaisuuksiltaan vaneri on verrattavissa puuhun. Lisäksi sillä on valmistustavasta johtuvia seuraavia etuja:
  • lujuus, jäykistää hyvin rakennetta
  • tiivis ja iskunkestävä
  • monikäyttöinen

Osa vanerivalmisteista on luokiteltu pintamateriaalien päästöluokkaan M1. Materiaaliluokitus sisältää sisätiloihin tarkoitettujen rakennusmateriaalien päästöjen raja-arvot ja niiden luokituksen. Luokkaan M1 kuuluvat emissiotestatut materiaalit, joiden epäpuhtauspäästöt alittavat tiukimmat vaatimukset.

Lisätietoa rakennusmateriaalien päästöluokituksesta.

Perusvanerit

Perusvanerit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
 
Koivuvanerit (tiheys n. 680 kg/m3)
Koivuvanereita käytetään erittäin suurta lujuutta tai korkeaa laatua vaativissa kohteissa, kuten erikoislattioissa, vaativissa sisäverhouksissa, huonekaluteollisuudessa, kuljetusvälineteollisuudessa ja betonimuoteissa.
 
Sekavanerit (tiheys n. 620 kg/m3)
Sekavanerit ovat monikäyttöisiä yleisvanereita. Niitä käytetään esimerkiksi jalosteiden ja erikoisvanereiden peruslevyinä ja betonimuotteina. Koska sekavanereiden pinta on aina koivua, niillä on samat laatuluokat kuin koivuvanereilla. Sekavanereita ovat:
  • Combivaneri - molemmin puolin pinnasta lukien kaksi koivuviilua, sisäviilut vuorotellen koivua ja havupuuta
  • Peilikuvacombivaneri - pintaviilut koivua, sisäviilut vuorotellen havupuuta ja koivua
  • Twinvaneri - pintaviilut koivua, sisäviilut havupuuta
 
Havuvanerit (tiheys n. 460…520 kg/m3).
Pohjoismainen havupuuvaneri on yleensä valmistettu kuusesta. Jäykkyytensä ja mittatarkkuutensa ansiosta havuvaneria käytetään etenkin rakentamisessa esimerkiksi kantavissa rakenneosissa ala-, väli- ja yläpohjarakenteissa sekä levyjäykisteenä seinärakenteissa.
 

Vanerilevyjen vakiopaksuudet. Suurin valmistuspaksuus on 50 mm.

Vanerityyppi Nimellispaksuus mm
Koivu- ja havuvaneri 4 6,5 9 12 15 18 21 24 27 30
Sekavaneri - 6,5 9 12 15 18 21 24 27 30

Perusvanerien laatuluokat

Koivuviilupintaisten vanerien laatuluokan valinta käyttökohteen mukaan (suluissa toinen yleisesti käytetty laatuluokitus) on esitetty alla olevassa taulukossa.

Koivuviilupintaiset vanerit
E (A) virheetön erikoislaatu (saatavissa vain rajoitetusti)
I (B) lakattavat tai vahattavat pinnat
II (S) maalattavat pinnat
III (BB) tavallinen laatu esimerkiksi päällysteiden alla, rakenteissa yleisin laatu
IV WG) vähemmän vaativiin kohteisiin, paikkaamaton laatu

Havupuuvanerien laatuluokan valinta käyttökohteen mukaan on esitetty alla olevassa taulukossa.

Havupuuvanerit
II ehjäpintainen jalostelaatu
III paikkaamaton laatu rakentamiseen
IV paikkaamaton laatu rakentamiseen (taustapinnan laatu)

Perusvanerien pinnoittamattomia jatkojalosteita

Esimerkkinä rakentamiseen tarkoitetuista perusvanereiden jatkojalosteista mainittakoon:

  • 9 mm seinälevy
  • 18 mm kaikilta sivuilta pontattu aluslattialevy
  • 15 mm pitkiltä sivuilta pontattu vesikaton alusrakenteeksi tarkoitettu levy

Seinälevy (levykoko 1200 x 2750 mm, nimellispaksuus 9 mm) on ponttaamaton ja tarkoitettu rakennusten sisäpuolisten seinien levytyksiin lujuutta ja jäykkyyttä lisääväksi aluslevyksi ns. kaksoislevytettävissä seinissä, joissa sisäverhouksena vanerin päällä käytetään muuta sisäverhousmateriaalia. Levyn mitat on sopivat tavallisimmille  400 mm ja 600 mm runkotolppajaoille .

Aluslattialevy (levykoko 2400 x 1200 mm ponttiin asennettuna, nimellispaksuus 18 mm) on kaikilta sivuilta pontattu ja tarkoitettu korokealustaisten lattioiden kantavaksi rakennelevyksi. Sen paksuus ja mitat sopivat 400 mm ja 600 mm palkkijaoille.

Vesikaton alusrakennelevy (levykoko 2700 x 1200 mm, nimellispaksuus 15 mm) on erikoisrakenteinen, pitkiltä sivuiltaan pontattu ja tarkoitettu erityisesti huopa- tai peltikaton kantavaksi alusrakenteeksi kattokannattajavälin ollessa 900 mm. Perinteiseen raakaponttilaudoitukseen verrattuna vanerilevytyksellä saavutetaan kokonaistyöajan merkittävä säästö sekä tasainen ja kattorakenteita jäykistävä alusrakenne. Levyä voidaan käyttää myös lattioissa kantavana alusrakenteena. Levyt on pääsääntöisesti suojakäsiteltyjä rakentamisen aikaista kosteutta vastaan.

Perusvanerien pinnoittamattomista jatkojalosteista mainittakoon vielä uritettu ja puolipontattu sisustuslevy (levykoko 2500 x 1210 tai 610 mm, paksuudet 7,5 ja 10 mm). Se on tarkoitettu sisäseinien ja –kattojen verhouksiin ja puolipanelointiin, ja sitä käytetään sisäverhouslautojen tapaan. Sisustuslevyt valmistetaan kuusiviilupintaisesta havuvanerista, ja niiden näkyviin jäävä pinta on uritettu pituussuuntaan 75 mm:n välein W-muotoisin urin. Pitkillä sivuilla on ns. puolipontti.

Pinnoitetut vanerit

Vanerilevy voidaan päällystää erityyppisillä pinnoitteilla teknisen suorituskyvyn ja ominaisuuksien parantamiseksi. Pinnoittamalla parannetaan vanerin kulutus-, iskun-, sään- ja kemikaalinkestävyyttä sekä kitkaominaisuuksia.
Tuotekohtaisesti on saatavilla esimerkiksi säänkestäviä pintoja maatilarakentamiseen, kovaa kulutuksen kestoa tarjoavia fenolipinnoitteita perävaunujen lattioihin sekä sileäpintaisia fenolipinnoitettuja levyjä korkealaatuisiin betonivaluihin.
Pinnoitetut vanerit reunasuojataan jo tehtaalla yleensä pinnoitteen värisellä reunamaalilla. Tehtaalla tehty reunasuojaus on tarkoitettu varastoinninaikaista kosteutta vastaan ja on tehtävä aina uudelleen, jos levy tulee sellaiseen kohteeseen, jossa kosteussuojaa tarvitaan.

Esimerkkejä pinnoitetuista vanereista

Filmivaneri tai muottivaneri on eräs tunnetuimpia ja käytetyimpiä pinnoitettuja vanereita. Peruslevynä käytetään koivu-, seka- ja havuvanereita, jotka pinnoitetaan tavallisesti molemmin puolin sileällä ja kestä-vällä  fenolifilmillä, jonka väri normaalisti on tummanruskea. Ko. vaneria käytetään betonimuoteissa, kuljetusvälineissä ja sisäverhouslevynä maatalousrakennuksissa.

Levyn paksuudet vaihtelevat 6,5 - 30 mm. Vakioleveydet ovat 1200, 1220, 1500 ja 1525 mm, ja pituudet vaihtelevat 1200...3660 mm. Em. ruskean filmikalvon lisäksi on saatavana myös erikoisvärejä. Niitä ei kuitenkaan suositella betonimuotteihin.

Maalauspohjapinnoitettu vaneri on maalattaviin julkisivulevytyksiin, ajoneuvojen korirakenteisiin, liikennemerkkeihin, mainostauluihin yms. käyttöön tarkoitettu levy. Peruslevynä käytetään koivu- ja sekavanereita, jotka pinnoitetaan molemmin puolin fenolipohjaisella maalauspohjapaperilla (väri vaaleanruskea), taustapinta voidaan vaihtoehtoisesti päällystää myös fenolifilmillä. Levyä on saatavana myös valmiiksi pohjamaalattuna.

Levyn paksuudet vaihtelevat 6,5 - 30 mm. Vakioleveydet ovat 1200, 1250, 1500 ja 1525 mm, ja pituudet vaihtelevat 2400...3660 mm. Levyt voidaan maalata normaaleilla ulkomaaleilla (pohjustus ja 2 x pintamaalaus) tai erikoismaaleilla (2 x epoksipohjamaali ja pintaan 1 x polyuretaanimaali). Levyjen reunat suojataan maalaamalla kuten pinnat. Maalauspohjapinnoitetun vanerin pintaan ei synny hiushalkeamia, joita tavallisesti vähitellen muodostuu pinnoittamattomien vanerien maalipinnalle ja pintaviiluun.

Muita erikoisvanereita

Muista edelleen jalostetuista tai työstetyistä erikoisvanereista mainittakoon

  • telinetasot; pinnoitettu fenolifilmillä, johon on painettu liukuestekuvio tai muu ns. viirakuvio
  • parvekkeiden lattialevy; pinnoitettu sään ja auringonvalon kestäväksi

Havuvanerin käyttö runkorakenteiden osana

Kun vaneria käytetään kantavana tai jäykistävänä rakenneosana, pintaviilujen syysuunnan tulee olla yleensä kohtisuoraan suhteessa tolppiin ja palkkeihin. Tämä koskee erityisesti kolmikerros vanerilevyjä.
 
Seinälevy kaksoislevytettävissä seinissä - jäykistää seinärakennetta
Seinälevy on ponttaamaton ja tarkoitettu rakennusten sisäpuolisten seinien levytyksiin lujuutta ja jäykkyyttä lisääväksi aluslevyksi ns. kaksoislevytettävissä seinissä, joissa sisäverhouksena vanerin päällä käytetään muuta sisäverhousmateriaalia.
 
Vesikatteen alusrakenne - jäykistää yläpohjarakennetta
Vesikaton alusrakennelevy on erikoisrakenteinen, pitkiltä sivuiltaan pontattu ja tarkoitettu erityisesti huopa- tai peltikaton kantavaksi alusrakenteeksi kattokannattajavälin ollessa 900 mm. Perinteiseen raakaponttilaudoitukseen verrattuna vanerilevytyksellä saavutetaan kokonaistyöajan merkittävä säästö sekä tasainen ja kattorakenteita jäykistävä alusrakenne. Levyä voidaan käyttää myös lattioissa kantavana alusrakenteena. Levyt ovat pääsääntöisesti suojakäsiteltyjä rakentamisen aikaista kosteutta vastaan.
 
Aluslattialevy - jäykistää vaakarakennetta
Aluslattialevy on kaikilta sivuilta pontattu ja tarkoitettu korokealustaisten lattioiden kantavaksi rakennelevyksi. Sen paksuus ja mitat sopivat 400 mm ja 600 mm palkkijaoille.

Vanerin käyttö sisäverhouksessa

Sisäverhoukseen soveltuvat kaikki perusvanerit sekä sisäverhoukseen tarkoitetut vanerijalosteet. Laatuluokka valitaan pintakäsittelyn mukaan, kyseeseen tulevat lähinnä laatuluokat E, I ja II.
 
Palomääräysten osalta vaneri soveltuu etenkin pientalojen sisäverhoukseksi (P3-paloluokan rakennuksiin). Useimmissa tapauksissa sitä voidaan käyttää myös asuin- ja toimistorakennusten, julkisten rakennusten yms. sisäverhouksissa.
 
Kuivissa sisätiloissa vanerin kosteuseläminen on vähäistä. Levyjen väliset saumat suositellaan tehtäväksi avosaumoin (1...3 mm). Saumat voidaan tarvittaessa peittää listoin.
 
Seinälevyjen asennuksessa suositeltavat levypaksuudet ja tukivälit ovat 6,5...9 mm, kun tukiväli enintään k 300 mm ja 9...12 mm, kun tukiväli enintään k 600 mm.
 
Kattoverhouksissa suositeltava kiinnitystukien väli on enintään k 400 mm.
 
Levyt kiinnitetään ruuvein tai nauloin, joiden pituus on 2,5...3 kertaa levyn paksuus.

Esimerkkejä sisäverhouksista
  • seinäverhous
  • puolipaneeli
  • kattoverhous

Sisäverhoukseen soveltuvia vanereita:

  • kaikki perusvanerit (laatuluokka valitaan pintakäsittelyn mukaan, kyseeseen tulevat lähinnä laatuluokat E, I ja II)
  • sisäverhoukseen tarkoitetut edelleen työstetyt vanerijalosteet

Hankinta

Vanereita tilattaessa tulee ilmoittaa ainakin seuraavat asiat:

  • käyttökohde
  • paksuus nimellispaksuutena (mm)
  • levykoko pintaviilun syyn suuntainen mitta aina ensiksi mainittuna (mm x mm)
  • vanerityyppi (esimerkiksi combi)
  • molempien pintojen laadut, näkyviin jäävä pinta aina ensiksi mainittuna /esim. S/WG = II/IV)

Vanereita on mahdollista tilata myös määrämittaisina, rei’itettynä yms. lisä- tai erikoistyöstöin.

Varastointi

Levyt suojataan kuljetuksen ja varastoinnin ajaksi kastumiselta, likaantumiselta, auringon valolta, maakosketukselta, kolhiintumiselta ja naarmuuntumiselta. Levyt varastoidaan lappeellaan suoralle alustalle. Tarvittaessa käytetään aluspuita, jotka ovat noin 0,5 m:n etäisyydellä toisistaan. Levyjen varastointia pystyssä on pyrittävä välttämään. Levypinon ympärillä olevat teräsvanteet on poistettava, jos vanerit varastoidaan kosteisiin tiloihin. Levypino peitetään suojalevyllä. Varastointiolosuhteiden tulisi vastata levyjen lopullisia käyttöolosuhteita. Vaneria on ennen kiinnitystä ilmastoitava 3...8 vrk lähellä lopullisia kosteus- ja lämpöoloja.

Työstö

Vanerin kosteuseläminen 1 mm/1 m vaneria kohden, täytyy huomioida vanerin asennuksessa.

Sahaus

Levyjen sahaukseen soveltuu esimerkiksi pöytä- tai käsisirkkeli. Pienehköt sahaukset voidaan tehdä myös tavallisella käsisahalla. Kuviosahaukseen soveltuu hyvin pistosaha. Terän liikesuunnan mukaan sahattava levy asetetaan siten, että sahauksen (etenkin pintaviilun poikkisyyn suuntaisen sahauksen) aiheuttama pintaviilun rispaantuminen kohdistuu levyn piilon jäävään takapintaan. Esimerkiksi käsisirkkelillä (pyörösahalla) sahattaessa on tällöin suositeltavaa asettaa levyn näkyviin tuleva etupinta alaspäin.

Rei’itys

Sisäverhoukseen käytettäviä vanerilevyjä voi tarvittaessa tilata myös valmiiksi rei’itettyinä. Rei’itettyjä levyjä käytetään tavallisesti akustisista- tai ulkonäkösyistä. Rei’itys tehdään koneellisesti, ja levyjä tilattaessa tulee em. tilausohjeiden lisäksi mainita reiän koko ja reikäväli. Reiän koko voi olla esimerkiksi ø 6, 8, 10, 12 ... mm ja reikäväli esimerkiksi 16, 32, 64... mm. Joillakin toimittajilla saattaa olla tietyt vakioidut reikäkoot ja -välit, joten rei’itysvaihtoehdot on syytä selvittää ennen tilausta.

Taivutus

Vanerista voidaan tehdä myös kaarevia pintoja. Tarkoitukseen soveltuvat lähinnä ohuet mieluiten alle 10 mm paksut vanerit. Ohjeellinen taivutussäde on hieman alle yhden metrin, kun taivutus tapahtuu poikittain pintaviilunsyyn suuntaan ja levyn paksuus on enintään 9 mm. On syytä tiedostaa, että pieni taivutussäde aiheuttaa levyn pintaan helposti hiushalkeamia. Taivutettu levy kiinnitetään aina ruuvein.

Vanerien pienimmät taivutussäteet. Vesi- tai höyrykäsittely helpottaa vanerin taivuttamista. Koivuviilupintainen sekavaneri.

Nimellispaksuus mm Taivutus pintaviilun syysn suunnassa Taivutus poikittain pintaviilun syyn suuntaan
6,5 850 650
9 1150 950
12 1150 1250

Kiinnitys

Levyjen kiinnittämiseen käytettävien naulojen pituus on vähintään 3 x levyn paksuus, ei kuitenkaan alle 30 mm, ja ruuvien pituus vähintään 2,5 x levyn paksuus, ei kuitenkaan alle 25 mm. Naulauksessa suositellaan käytettäväksi profiloituja nauloja ja vesikatteen aluslevyjen kiinnityksessä kuumasinkittyjä ruuveja tai nauloja.

Levyt kiinnitetään kaikilta reunoiltaan noin 150 mm:n välein ja keskeltä noin 300 mm:n välein. Kiinnikkeet, joita ei jätetä näkyviin, kiinnitetään vanerilevyissä keskimäärin 10 mm:n etäisyydelle levyn reunasta. Näkyviin jäävät kiinnikkeet ovat vanerilevyissä vähintään 10 mm:n etäisyydellä levyn reunasta, suorassa rivissä ja kohdakkain sauman molemmilla puolilla.

Kun vanereita käytetään runkorakenteiden osana (yleensä pontattua havuvaneria), vierekkäiset levyt asennetaan siten, etteivät levysaumat muodosta ristikuviota.

Pintakäsittely

Pinnoittamaton (puuviilupintainen) vaneri voidaan pintakäsitellä tavanomaisilla puuverhouksille tarkoitetuilla maalaustuotteilla. Pohjustus on tehtävä erityisen huolellisesti mahdollisten pintahalkeamien ehkäisemiseksi. Varmimmin pinnan hiushalkeamilta vältytään käyttämällä valmiiksi epoksipohjamaalattua tai maalauspohjapaperilla pinnoitettua vaneria. Pinnoitetun vanerin maalauskäsittelyiksi suositellaan pohjustusta kahteen kertaan epoksipohjamaalilla ja pintamaaliksi yhteen kertaan polyuretaanimaalia.

Koska pintakäsittelyyn tarkoitetuilla tuotteilla on huomattavia valmistajakohtaisia eroja, on tuotteen soveltuvuus vaneripinnalle varmistettava aina valmistajan ohjeista.

Sisäverhouslevyjen pintakäsittelyllä on lähinnä esteettinen merkitys. Peittomaalaus, kuultovärjäys, petsaus, tms. käsittely antaa vanerille halutun värin, kun taas väritön lakkaus lähinnä halutun kiiltoasteen. Lisäksi pintakäsittely helpottaa vaneriverhouksen puhtaanapitoa.

Sisätiloissa vaneriverhousten pintakäsittelyksi soveltuvat esimerkiksi:

  • vahaus (väritön tai värillinen)
  • lakkaus (väritön tai värillinen petsilakkaus)
  • maalaus (kaikki tavallisimmat sisäkäyttöön puupinnoille tarkoitetut tuotteet)

Ennen käsittelyä on suositeltavaa hioa pinta kevyesti (etenkin vahattavat pinnat). Kuivissa sisätiloissa vaneria voidaan käyttää myös pintakäsittelemättömänä. Etenkään kattoverhoukset eivät yleensä teknisessä mielessä välttämättä edellytä pintakäsittelyä. On kuitenkin syytä tiedostaa, että auringonvalon sisältämä uv-säteily aiheuttaa vähitellen pintaviilun tummenemista, jota jossain määrin voidaan ehkäistä uv-suoja-ainetta sisältävällä lakkauksella. Toisaalta myös jo lakkaus sinänsä saattaa aiheuttaa pintaviiluun värisävymuutoksen (yleensä kellertävämmäksi). Tätä voidaan ehkäistä käyttämällä lakkaa, johon on sekoitettu pieni määrä valkoista pigmenttiä. Em. värisävymuutokset ja niiden voimakkuus vaihtelevat riippuen pintaviilun puulajista.

Vanerin uudelleen käyttö ja hävittäminen

Uusiokäyttö

Mikäli levyt ovat ehjiä ja kuivia eikä viilusaumojen liimaus ole auennut, voidaan vanerilevyjä tapauskohtaisesti harkiten käyttää uudelleen. Uusiokäyttö onkin suositeltavin tapa vanerituotteiden ”hävittämiseksi”.

Polttaminen

Pienet määrät pinnoittamattomia tai filmipintaisia vanereita voidaan hävittää polttamalla muun puun yhteydessä. Lämpötilan tulee olla niin korkea, että palaminen tapahtuu mahdollisimman täydellisesti.

Kompostointi

Perusvanerit ja useimmat erikoisvanerit voidaan myös kompostoida. Vanerijätteen sekaan haketettu puujäte edistää kompostoitumista. Suurehkot määrät vanerijätettä tulee toimittaa kaatopaikalle.

Vanerin käyttökohteita

Rakentaminen

  • vesikaton alusrakenteet
  • aluslattialevytykset
  • seinien ja kantavien rakenteiden jäykistävät levytykset
  • sisäverhoukset
  • parvekelattiat
  • telinetasot
  • betonimuotit
  • työmaa-aidat

Rakennusteollisuus

  • palkkien uumalevyinä
  • lautaparkettien alusrakenne
  • kiintokalusteet

Kuljetusvälineet

  • kontit
  • perävaunut
  • pakettiautojen sisustukset
  • rautatievaunut

Laivanrakennus

  • rahtilaivojen verhoukset
  • autokannet
  • kansiluukut
  • sisustus

Muita käyttökohteita

  • irtokalusteet, puusepänteollisuus ja pienesineet
  • elintarviketeollisuuden kalusteet
  • pakkaukset
  • liikennemerkit ja mainostaulut
  • katsomorakenteet
  • messurakenteet
  • jääkiekkokaukalot
  • kaiutinkaapit