Seinän ominaisuudet

Hirsirakenteiset rakennusosat voidaan toteuttaa pelkillä hirsillä (1) ilman muita rakennekerroksia. Joissakin tapauksissa rakennusosilta vaaditaan parempaa ääneneristävyyttä, jolloin hirsiseinään joudutaan lisäämään levymäisiä rakennekerroksia ääniteknisen toiminnan näkökulmasta. Samoin menetellään paloteknisten vaatimusten näkökulmasta joissakin tapauksissa (esim. suojaverhouslevytys).

Teollisesti valmistettu hirsiseinä on massiivipuuseinä, jossa hirret voivat olla lamellihirsiä (lamellit samaan suuntaan) tai painumattomia hirsiä (lamellit ristissä). Painumattomasta hirrestä valmistettu seinä on CLT levyseinän kaltainen, jossa pystysuuntaiset lamellit kantavat pystykuorman.

Käytettäessä hirttä sellaisenaan se muodostaa sisäpinnan, kantavan rungon, lämmöneristyksen ja ulkoverhouksen. Hirsien välisten saumojen tiivistämiseen käytetään tähän tarkoitukseen suunniteltuja tiivisteitä, joille hirressä on ura tms. varaus. Näin ollen hirsien väliset saumat eivät ole rakennuksen ilmatiiviyden kannalta merkityksellisiä. Merkityksellisempää on se kuinka tiiviitä ovat hirsiseinän perustusliittymät, yläpohjaliittymät, ikkuna- ja oviliittymät sekä läpiviennit ulkovaipassa.

Hirsirakenteisten rakennusosien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ääneneristävyysvaatimuksiin sekä pintaluokka- ja suojaverhousvaatimuksiin. Edellä mainitut vaatimukset määrittelevät hyvin pitkälti sen, että voidaanko hirsiseinää käyttää sellaisenaan vai tuleeko se pinnoittaa tai verhoilla levytyksellä tms. Paloteknisesti enintään 2-kerroksisessa rakennuksessa hirsiseiniä voidaan käyttää sellaisenaan, oska sisäpuolisia suojaverhouksia ei kaikissa tapauksissa tarvita (ks. kohta Puupinnat sisällä). Hirsi voi olla myös ulkoverhouksena sellaisenaan, koska enintään 2-kerroksisessa rakennuksessa ulkoverhouksen ulkopinta voi olla D-s2, d2-luokkaa.

Rakennuksen ollessa yli 2-kerroksinen, muuttuvat suojaverhousvaatimukset (ks. kohta Puupinnat sisällä) sekä ulkoverhouksen pintaluokkavaatimukset. Ulkoverhouksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä kerroksessa sekä varapoistumisteiden alueella ulkoverhouksen ulkopinnan tulee olla B-s2, d0-luokkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hirsien palosuojakäsittelyä tai erillistä ulkoverhousrakennetta. Palosuojakäsittelyjä tehtäessä koko pinta tulisi käsitellä, koska palosuojatut ja –suojaamattomat pinnat ovat ulkonäoltään erilaisia. Mikäli tehdään erillinen ulkoverhousrakenne syntyy ulkoseinään tuuletusrako. Yli 2-kerroksisessa rakennuksessa tuuletusraon ulkopinta (julkisivu) tulee olla B-s2, d0-luokkaa ja tuuletusraon sisäpinnan (hirren pinta) tulee olla A2-s1, d0-luokkaa. Lisäksi tässä pinnassa tulee olla myös K2 10-luokan suojaverhous. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yli 2 kerroksisessa rakennuksessa hirren ulkopinnassa tulisi olla esimerkiksi 50 mm paksu kivivillalevy. Sekä erillinen ulkoverhous että lämmöneriste hirren ulkopinnassa ovat toisaalta lämpö- ja kosteusteknisesti rakennetta parantavia tekijöitä.