Rungon toimintaperiaate
Massiivipuulevyrunko on kantavaseinäinen rakennusjärjestelmä. Kantavat seinät voivat olla korkeudeltaan kerroskohtaisia,... Massiivipuulevyrunko on kantavaseinäinen rakennusjärjestelmä. Kantavat seinät voivat olla korkeudeltaan kerroskohtaisia, jolloin vaakarakenne kiinnitetään seinän päälle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kahden kerroksen korkuisia kantavia seiniä, jolloin massiivipuulevyt asennetaan pystyys ja vaakarakenne kiinnitetään seinän kylkeen. Vaakarakenne voi olla palkkirakenteinen tai massiivipuulevyä. Ka
Lue lisää Lue vähemmänMateriaalivaihtoehdot
CLT (Cross Laminated Timber) CLT on kantaviin rakenteisiin tarkoitettu massiivipuulevytuote. CLT-levy koostuu toisiinsa... CLT (Cross Laminated Timber) CLT on kantaviin rakenteisiin tarkoitettu massiivipuulevytuote. CLT-levy koostuu toisiinsa liimatuista päällekkäisistä lautalevykerroksista, joka ovat toisiinsa nähden ristikkäin. Lamellien raaka-aineena käytetään lujuusluokan C24 kuusi- tai mäntysahatavaraa. Levyn lujuustekninen liimaus on päällekkäisten lautalevykerrosten välillä oleva liimaus (lamellin lapeliimaus).
Lue lisää Lue vähemmänSeinän ominaisuudet
Massiivipuulevyrunkoisissa rakennusosissa on useita rakennekerroksia, joilla jokaisella on oma tehtävänsä. Seuraavissa k... Massiivipuulevyrunkoisissa rakennusosissa on useita rakennekerroksia, joilla jokaisella on oma tehtävänsä. Seuraavissa kohdissa esitetään massiivipuulevyseinän rakennekerrosten tehtäviä ja niiden suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Sisäpuolen levytys vaikuttaa erityisesti seinän palo- ja äänitekniseen toimintaan. Huoneistojen välisessä seinässä tarvitaan tavallisesti kipsilevytys, jotta vaadittu
Lue lisää Lue vähemmänPuupinnat sisällä
Palomääräykset mahdollistavat puupintojen näkyviin jättämisen myös tapauksissa, joissa sisäpintoihin vaaditaan suojaverh... Palomääräykset mahdollistavat puupintojen näkyviin jättämisen myös tapauksissa, joissa sisäpintoihin vaaditaan suojaverhous. Enintään 2-kerroksisessa P2-paloluokan rakennuksessa sisäpuoliset suojaverhoukset voidaan jättää pois, kun käytetään vähintään B-s1, d0-luokan lämmöneristeitä. Yli 2-kerroksisessa P2-paloluokan rakennuksessa suojaverhoamatonta pintaa (puupintaa) saa olla seuraavasti: ei kant
Lue lisää Lue vähemmänSoveltuvuus kantavana runkona
Rakennus voidaan toteuttaa kokonaan massiivipuulevyrunkoisena tai massiivipuulevyjä voidaan käyttää valituissa rakennuso... Rakennus voidaan toteuttaa kokonaan massiivipuulevyrunkoisena tai massiivipuulevyjä voidaan käyttää valituissa rakennusosissa muiden runkojärjestelmien yhteydessä. Tyypillisesti tällaisia rakennusosia ovat jäykistävät rakennusosat, hissikuilut yms. Massiivipuulevyrunko soveltuu erityisesti korkeisiin rakennuksiin sen lujuuden ja jäykkyyden ansiosta. Massiivipuulevyihin voidaan toteuttaa myös lujia
Lue lisää Lue vähemmänRakennusosissa huomioitavia pääasiallisia seikkoja
Alapohja (AP) Massiivipuulevyrunkoisessa rakennuksessa voi olla perinteinen maanvarainen alapohjarakenne. Alapohjana voi... Alapohja (AP) Massiivipuulevyrunkoisessa rakennuksessa voi olla perinteinen maanvarainen alapohjarakenne. Alapohjana voidaan käyttää myös perinteistä ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa (rossipohja), mutta tämän suunnittelu ja toteutus on kosteusteknisesti erittäin vaativa. Tällaisessa alapohjassa perusmaasta haihtuva kosteus kertyy alapohjan onteloon (ryömintätilaan), josta se tuuletetaan pois. Eri
Lue lisää Lue vähemmänJännevälit
Välipohjat Välipohjan suunnittelussa usein mitoittavaksi tekijäksi tulee välipohjan värähtelymitoitus. Mitoituksessa tar... Välipohjat Välipohjan suunnittelussa usein mitoittavaksi tekijäksi tulee välipohjan värähtelymitoitus. Mitoituksessa tarkastellaan välipohjan jännevälin keskelle sijoitetun 1 kN:n pistekuorman aiheuttamaa hetkellistä taipumaa (δ), joka saa Suomessa olla enintään 0,5 mm. Toinen tarkasteltava tekijä on välipohjan ominaistaajuus (f1), joka saa Suomessa olla matalimmillaan 9 Hz. Kyseiset raja-arvot va
Lue lisää Lue vähemmänYhdistelmäkäyttö
Usein kokoontumistiloissa tarvitaan suuria avoimia tiloja, jolloin kaikkia kantavia pystyrakenteita ei voida toteuttaa k... Usein kokoontumistiloissa tarvitaan suuria avoimia tiloja, jolloin kaikkia kantavia pystyrakenteita ei voida toteuttaa kantavina seininä. Tällaisessa tapauksessa rakennuksen sisällä kantavat seinät voidaan korvataan pilari-palkkirungolla. Edellä mainittua menetelmää voidaan käyttää myös tapauksissa, joissa rakennukseen halutaan muuntojoustavuutta. Tällöin suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiin
Lue lisää Lue vähemmänVaatimustenmukaisuuden osoittaminen
Paikalla rakentaminen Puutuotteet, joille on olemassa eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi (hEN), tulee CE-merkitä... Paikalla rakentaminen Puutuotteet, joille on olemassa eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi (hEN), tulee CE-merkitä. hEN Helpdeskin sivuilta hakusanalla puu löytyy Lista CE-merkittävistä puutuotteista. Puutuotteet, joille ei ole olemassa eurooppalaista harmonisoitua tuotestandardia (hEN), voidaan CE-merkitä eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) perusteella. ETA-menettely on valmistajalle v
Lue lisää Lue vähemmänPerustukset
Massiivipuulevyrunko aiheuttaa perustukselle viivamaisen kuormituksen, joten tavallisesti massiivipuulevyseinän alla tul... Massiivipuulevyrunko aiheuttaa perustukselle viivamaisen kuormituksen, joten tavallisesti massiivipuulevyseinän alla tulee olla jatkuva perustusrakenne. Perustuksina voidaan käyttää perinteisiä betoni- ja teräsrakenteisia perustustyyppejä. Käytettäessä palkkirakenteisia perustuksia, tulee palkki valita siten, että tämän jäykkyys on suurempi kuin sen päällä olevan massiivipuulevyseinän jäykkyys. Ma
Lue lisää Lue vähemmänSeinien jäykistys
Massiivipuulevyn nurjahdus seinän tasosta Yksinkertaisin tapa massiivipuulevyseinän nurjahduskestävyyden suurentamiseen... Massiivipuulevyn nurjahdus seinän tasosta Yksinkertaisin tapa massiivipuulevyseinän nurjahduskestävyyden suurentamiseen on levyn paksuuden kasvattaminen. Tätä voi kuitenkin rajoittaa se, että seinälle on varattu vain tietty paksuusmitta, jota ei voida ylittää. Toinen menetelmä nurjahduskestävyyden suurentamiseen on levyn jäykistäminen rangoilla. Tämä tulee tavallisesti kysymykseen vain ohuilla (t=
Lue lisää Lue vähemmänPalkiston ja NR-ristikoiden jäykistys
Käytettäessä vaakarakenteissa palkkeja tai NR-ristikoita, tulee näiden suunnittelussa huomioida seuraavassa esitettyjä s... Käytettäessä vaakarakenteissa palkkeja tai NR-ristikoita, tulee näiden suunnittelussa huomioida seuraavassa esitettyjä stabiliteettiin liittyviä seikkoja. Hoikkuudestaan johtuen edellä mainitut rakenteet tarvitsevat tavallisesti kiepahdus- ja nurjandustuentaa, jotta rakenteen kantokyky voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan. Palkit voivat kiepahtaa tukemattomasta puristetusta reunastaan, kun palkkeih
Lue lisää Lue vähemmänRakennuksen jäykistys
Rakennus tulee jäykistää vaakakuormitusta vastaan. Pääasiallinen vaakakuorma Suomessa on tuulikuorma (joissakin maissa l... Rakennus tulee jäykistää vaakakuormitusta vastaan. Pääasiallinen vaakakuorma Suomessa on tuulikuorma (joissakin maissa lisäksi maanjäristyksen aiheuttamat vaakakuormat). Mitä korkeampi rakennus on sitä haasteellisempaa sen jäykistäminen on. Lisäksi haasteellisuuteen vaikuttaa rakennuksen runkosyvyys (hoikka rakennus huojuu helpommin). Kun rakennus on yli 2-kerroksinen, alkaa jäykistävien rakennuso
Lue lisää Lue vähemmänRakennusosien liittymät
Puurakentamisessa rakennusosien liittymien suunnittelu tehdään tapauskohtaiisesti. Tämä johtuu siitä, että puurakentamis... Puurakentamisessa rakennusosien liittymien suunnittelu tehdään tapauskohtaiisesti. Tämä johtuu siitä, että puurakentamisessa ei ole yhteistä standardia kyseiseen asiaan ja käytettäviä erilaisia rakennetyyppejä on suuri määrä. Käytettävät rakennetyypit myös vaihtelevat puuosatoimittajien välillä. Rakennusosien liittymien suunnittelun tekee tavallisesti yhteistyössä päärakennesuunnittelija ja puusos
Lue lisää Lue vähemmänÄäneneristys
Puurakenteisten rakennusosien ääneneristävyys perustuu ns. jousi-massa-yhdistelmään, jossa on kaksi erillään olevaa mass... Puurakenteisten rakennusosien ääneneristävyys perustuu ns. jousi-massa-yhdistelmään, jossa on kaksi erillään olevaa massaa (levyt) ja näiden välissä on ilmatila (”ilmajousi”). Tämä johtuu siitä, että puurakenteisissa rakennusosissa ei ole riittävästi massaa ääneneristystä varten. Huoneistojen välisen betonirakenteisen seinän painon tulee olla noin 500 kg/m2 (paksuus 200 mm), jotta seinällä sa
Lue lisää Lue vähemmänTalotekniikka
Puurunkoisen rakennuksen LVIS-suunnittelu tulee tehdä valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista. Samoin elementteihin tu... Puurunkoisen rakennuksen LVIS-suunnittelu tulee tehdä valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista. Samoin elementteihin tulevat reiät ja aukot putkia varten tulee tehdä valmiiksi tehtaalla. Puuttuvien tai väärässä paikassa olevien reikien ja aukkojen tekeminen työmaalla ei ole itsestään selvää, koska kantavien rakennusosien rei’ittäminen vaikuttaa usein suoraan niiden kantavuuteen. Samoin taloteknis
Lue lisää Lue vähemmänPalotekniset erityiskysymykset
Onteloiden palokatkot Massiivipuulevyrungossa rakennusosien sisään muodostuu vähemmän onteloita kuin rankarungossa. Onte... Onteloiden palokatkot Massiivipuulevyrungossa rakennusosien sisään muodostuu vähemmän onteloita kuin rankarungossa. Onteloita muodostuu kuitenkin aina, kun massiivipuulevyyn tehdään koolauksia ja levytyksiä ääni-, palo- tai lämpötekniikan takia. Myös kaksoisrunkoisen (levy-ilmaväli-levy) massiivipuulevystä koostuvan huoneistojen välisen seinän keskellä on ontelo. Paloteknisesti tällaiset ontelot t
Lue lisää Lue vähemmän