Yleistä puusilloista

Puusta voidaan rakentaa monennäköisiä ja -kokoisia siltoja, myös maantieliikenteen kuormille. Pitkälle esivalmistetut puusillat ovat nopeita asentaa, mikä vähentää rakentamisen liikenteelle koituvaa haittaa. Puusiltojen pitkäaikaiskestävyys on todettu hyväksi ja ylläpito-ja korjauskulut pieniksi.

Puun etuna siltarakentamisessa pi­detään puun keveyttä ja lujuutta. Siirtyminen massiivipuusta lii­mapuuratkaisuihin on mahdol­listanut suurten puukannattimien valmistuksen.

Keveytensä ja lujuutensa ansiosta puusillat voidaan esivalmistaa, kuljettaa ja asentaa pitkälle valmiina sillan osina ja lohkoina. Yksinkertainen liitostekniikka nopeuttaa osien asennusta. Asen­nuksen jälkeen puusilta on heti valmis vesieris­tettäväksi ja pinnoitettavaksi liikenteen käyttöä varten.

Asennus on mahdollinen hankaliinkin ylityk­siin, kun sillan kannen asennus onnistuu jopa yh­dessä osassa. Korkea esivalmistusaste ja kuiva lii­tostekniikka helpottavat myös talvirakentamista.

Tutkimusten ja muista maista saatujen koke­musten mukaan puusillat ovat rakennus- ja elin­kaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Lisäksi puu on uusiutuva ja kotimainen rakennusmateri­aali. Kasvaessaan puu sitoo ilman hiilidioksidia ja materiaalina se varastoi hiiltä.

Suomeen rakennettiin vuosina 2010–2014 yh­teensä 584 siltaa. Näistä puurakenteisia oli 17. Kaikista tiesilloista puusiltojen osuus on nel­jä prosenttia. Kaikkiaan Suomessa on noin 900 puista siltaa. Yhteensä siltoja on 20 000.