Lähiötalon korjaus ja lisäkerrosrakentaminen
Lähiökerrostalot ovat Suomen tyypillisintä rakennuskantaa. Suuri osa Suomen kerrostaloista on rakennettu 60- ja 70 -luvuilla. Nyt talot alkavat olla korjaamisen tarpeessa. Keskeisiä ongelmia ovat talojen heikko tekninen kunto, huono energiatehokkuus sekä puutteellinen varustelu. Kokosimme seuraaviin artikkeleihin puurakentamisen keinoja lähiötalojen kunnostamiseen ja lisärakentamiseen.
Mainettaan parempi
Lähiötaloissa on paljon hyviä puolia, joten taloudellisten reunaehtojen ollessa kunnossa niitä kannattaa korjata. Lähiötalot sijaitsevat usein hyvillä paikoilla valmiiden palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Ne ovat tavallisesti melko väljästi rakennettu, mikä mahdollistaa lisärakentamisen alueille. Asuntojen ja huoneiden mitoitus on reilu. Rakennuksilla on ehjä ja tukeva runko. Lähiötalo on monen koti. Noin kolmasosa Suomen 52 000 kerrostalosta sijaitsee lähiössä. Nykyään viidesosa suomalaisista asuu lähiöissä.
Laadullisia ongelmia lähiötaloissa
- Ulkoseinien ja yläpohjan kunto ja energiatehokkuus ovat heikkoja
- Talosta puuttuu hissi
- Pienasunnoissa ei ole parvekkeita
- Ikkunaton maanpäällinen kellari on pimeä ja ulkoyhteys esim. yhteisistä saunatiloista on huono
- Asuntojen ilmanvaihto on huono
- Taloja pidetään usein rumina ja niiden imago voi olla huono
- Asuntojakaumassa on paljon suuria perheasuntoja
Huomattava korjaustaakka
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan jopa noin 66 000:een 1960– 1970 -luvuilla rakennettuun asuntoon on tulossa remontti seuraavan viiden vuoden aikana. Korjauksiin investoitaisiin noin 2,7 miljardia euroa.
Taloudellinen haaste
Valitettavan usein lähiötalojen korjaamista ei pidetä taloudellisesti perusteltuna. Jos on nähtävissä, että korjauskustannuksia ei saada siirtymään asuntojen arvoon, kynnys korjaamiseen kasvaa. Vastaavasti, suuren kysynnän alueilla voi olla taloudellisessa mielessä perustellumpaa purkaa vanhat rakennukset ja kaavoittaa alue aikaisempaa tehokkaammin.
Lähiöitä saneerattaessa tulee usein harkittavaksi myös jonkinasteinen lisä-/täydennysrakentaminen. Etenkin kasvukeskuksissa pienimuotoinen lisärakentaminen ja lisäkerrosten rakentaminen voi olla taloyhtiöille varteenotettava vaihtoehto saneerausten rahoituksessa ja muun muassa hissin rakentamiskustannusten kattamisessa.
Merkittävä kannustin talojen korjaamiseen on energiatehokkuuden parantaminen. Lämmöneristyksen parantaminen lisää asumisviihtyisyyttä ja alentaa asumiskustannuksia. 60- ja 70 –lukujen kerrostalot ovat suuri massa energiatehokkuudeltaan heikkoja rakennuksia. 70-luvun kerrostalojen energiankulutus voi olla luokkaa 220-250 kWh/brutto-m2. Toteutetut hankkeet osoittavat, että energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi. Esimerkiksi Riihimäen Peltosaaren SmartTES-hankkeessa talon energiatehokkuutta parannettiin 75 prosentilla.
Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on myös järkevää, koska rakennukset kuluttavat noin 40 % primäärienergiasta. Uudisrakentamisen kautta rakennuskanta uusiutuu vain noin 1 – 1,5 %:n vuosivauhdilla, joten uusiutumista on järkevää vauhdittaa korjaamalla olemassa olevaa rakennuskantaa.
Puun käytön mahdollisuudet
Vuonna 2011 voimaan astuneet palomääräykset mahdollistavat lähiötalojen ulkoseinien korjaamisen ja lisäkerroksen rakentamisen myös puurakenteisina. Puurakenteita voidaan käyttää myös parvekkeissa. Tietyin ehdoin puuta voidaan käyttää myös ulkoverhouksissa. Puun käytön etuina pidetään korkeasta esivalmistusasteesta ja kuivasta rakentamisesta johtuvaa nopeaa rakentamista, jolloin häiriötekijät ajoittuvat lyhyelle jaksolle. Korjaus on mahdollista suunnitella ja toteuttaa siten, että asukkaat voivat asua kodeissaan koko remontin ajan. Haastattelututkimusten mukaan asukkaat haluavat puuta, erityisesti näkyviin pintoihin.
Puun mahdollisuudet lähiökerrostalon korjaamisessa
- Vaipan energiatehokkuuden parantaminen ja uuden ”kulutuskerroksen” antaminen talolle.
- Julkisivumuutoksilla uusi ilme asunnoille, koko talolle ja miljöölle.
- Lisäkerroksen rakentaminen ja kattomuodon muutokset.
- Parveke joko runkoon ripustaen tai omille perustuksille.
- Korkea esivalmistusaste ja nopea rakentaminen, jolloin häiriötekijät ajoittuvat lyhyelle jaksolle.
- Puun ulkonäöstä pidetään ja se koetaan viihtyisäksi.