Palotekniset erityiskysymykset

Onteloiden palokatkot

Massiivipuulevyrungossa rakennusosien sisään muodostuu vähemmän onteloita kuin rankarungossa. Onteloita muodostuu kuitenkin aina, kun massiivipuulevyyn tehdään koolauksia ja levytyksiä ääni-, palo- tai lämpötekniikan takia. Myös kaksoisrunkoisen (levy-ilmaväli-levy) massiivipuulevystä koostuvan huoneistojen välisen seinän keskellä on ontelo. Paloteknisesti tällaiset ontelot tulee katkaista osastoivien rakennusosien kohdalla.

Puujulkisivun palokatkot

Mikäli kysymyksessä on P2-paloluokan yli 2-kerroksinen asuin-, majoitus-, työpaikka- tai kokoontumisrakennus, jossa on D-s2, d2-luokan puujulkisivu (tavallinen puujulkisivu), tulee olla seuraavat:

1. paloräystäät EI 30
2. ulkoverhouksen tuuletusvälin palokatkot 1 kpl /krs.
3. 1. kerroksessa ja varapoistumisteiden alueella ulkoverhouksen pintaluokka B-s2, d0

Mikäli tällaiseen rakennukseen tehdään palosuojakäsitelty vähintään B-s2, d0-luokan puujulkisivu tai muu B-s2, d0-luokan täyttävä julkisivu, ei edellä mainittuja palokatkoja tarvita.

Ulkoverhouksen tuuletusvälissä oleva ulkoverhouksen kiinnityskoolaus saa olla aina D-s2, d2-luokkaa, kun tuuletusvälin paksuus on enintään 50 mm ja koolausjako on ≥ 600 mm. Myös ristiinkoolausta voidaan käyttää.

Palosuojakäsittelyt

Palosuojakäsittelyllä (maalit, kyllästeet jne.) puupinnan pintaluokka voidaan saada korkeintaan luokkaan B-s1, d0. Palosuojakäsittelyyn käytettävän aineen tulee olla testattu voimassa olevien standardien mukaisesti ja testaustavan tulee vastata tuotteen asennustapaa. Esimerkiksi puuverhouksen takana oleva tuuletusväli vaikuttaa saavutettavaan pintaluokkaan. Mikäli palolla on mahdollisuus päästä puuverhouksen taustalla olevaan onteloon (palo tuotteen molemminpuolin samaan aikaan), tulee myös puuverhouksen tausta olla palosuojakäsitelty.

Palosuojakäsittelyt tehdään teollisesti palosuojatuotteen valmistajalla olevan hyväksynnän mukaisesti. Myös asennuksessa ja palosuojakäsitellyn tuotteen päällemaalauksessa noudatetaan hyväksynnässä esitettyjä määräyksiä ja ohjeita. Palosuojamaalien yhteydessä tulee myös huomioida, että palosuojamaalattu pinta on ulkonäöltään erilainen kuin tavallisella maalilla käsitelty pinta. Tämä tulee esille, jos samassa näkyvässä kokonaisuudessa on tavallisella maalilla ja palosuojamaalilla käsiteltyjä pintoja.

Mikäli puuritilän pintaluokkaa halutaan korottaa palosuojakäsittelyllä, tulee palosuoja-aine olla testattu suunnitellun ritilärakenteen mukaisessa tilanteessa. Palosuojakäsitelty puuritilä ei automaattisesti täytä pintaluokkaa, joka palosuoja-aineella ilmoitetaan saavutettavan. Tämä johtuu siitä, että puuritilä ei ole tasainen pinta, vaan rimat palavat kaikilta sivuilta samaan aikaan, jolloin myös palavan pinnan määrä/rakennusosan-m² kasvaa.

Sprinklaus

Yli 2-kerroksisessa puurunkoisessa P2-paloluokan rakennuksessa tulee olla sprinklaus. Sprinklausjärjestelmäksi suositellaan korkeapaine- tai matalapainesumusprinkleriä. Edellä mainitut sprinklerijärjestelmät käyttävät huomattavasti vähemmän vettä saman sammutustehon omaavaan perinteiseen spriklerijärjestelmään verrattuna. Korkeapaine- tai matalapainesumusprinklerien putkikoko on myös pienempi verrattuna perinteiseen sprinklerijärjestelmään. Tämä mahdollistaa putkien sijoittamisen esimerkiksi alakaton koolautilaan. Sprinkleriputkien sijoittamista rankarungon onteloihin tulee välttää, koska tämä johtaa rankojen rei’ittämiseen. Myös putkien asentamisen kohtisuoraan rankoja vastaan olevassa suunnassa on vaikeaa.

Asuin- ja toimitilarakentamiseen löytyy kirja osoitteesta www.puuinfo.fi/paloturvallinen-puutalo-asuin-ja-toimitilarakentaminen